{"id":8750,"date":"2024-05-28T12:30:18","date_gmt":"2024-05-28T09:30:18","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=8750"},"modified":"2024-05-28T12:31:13","modified_gmt":"2024-05-28T09:31:13","slug":"soiden-ennallistamisella-ja-uomakunnostuksilla-positiivisia-lyhyen-aikavalin-vaikutuksia-purojen-monimuotoisuuteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2024\/05\/soiden-ennallistamisella-ja-uomakunnostuksilla-positiivisia-lyhyen-aikavalin-vaikutuksia-purojen-monimuotoisuuteen\/","title":{"rendered":"Soiden ennallistamisella ja uomakunnostuksilla positiivisia lyhyen aikav\u00e4lin vaikutuksia purojen monimuotoisuuteen"},"content":{"rendered":"

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Oulun yliopiston yhteishankkeessa selvitettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa soiden ennallistamisen ja purouomien kunnostamisen vaikutuksia virtavesien monimuotoisuuteen ja toimintaan. Vaikka seurantaa tehtiin, kun kunnostuksista oli kulunut vasta 1\u20132 vuotta, voidaan tulosten perusteella n\u00e4hd\u00e4 jo varovaisen positiivisia lyhyen aikav\u00e4lin vaikutuksia.<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

Seurantaa tehtiin Rovaniemell\u00e4, Taivalkoskella ja Suomussalmella sijaitsevilla puroilla, ja se toteutettiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kunnostustoimenpiteiden j\u00e4lkeen vuosina 2022\u20132023. Koska aika toteutuksen ja seurannan v\u00e4lill\u00e4 oli hyvin lyhyt, oli mahdollista havaita vain kunnostuksien v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4, lyhytaikaisia vaikutuksia. Eli\u00f6ryhmist\u00e4 vaikutuksia selvitettiin vesisammaleisiin, pohjael\u00e4imiin ja kalastoon sek\u00e4 puroekosysteemin toimintaan.<\/p>\n

Tulosten mukaan eri kunnostustyyppien, eli suoluonnon ennallistamisen ja\/tai uomakunnostuksien, v\u00e4lill\u00e4 ei juurikaan havaittu selkeit\u00e4 eroja vaikutuksissa. Kunnostetut purot muuttuivat kuitenkin tilaltaan l\u00e4hemm\u00e4ksi luonnontilaisia kuin heikentyneit\u00e4 puroja.<\/p>\n

Vaikka on ennenaikaista tulkita t\u00e4t\u00e4 todisteeksi kunnostusten onnistumisesta, on signaali varovaisen positiivinen etenkin, kun seuranta tehtiin pian kunnostusten j\u00e4lkeen.<\/p>\n

– Ehk\u00e4 kaikkein yll\u00e4tt\u00e4vint\u00e4 oli, ett\u00e4 kunnostuksilla havaittiin vaikutusta taimenen poikasten m\u00e4\u00e4riin. Lohikalojen poikasten tiheydet vaihtelevat luontaisesti vuosittain hyvinkin paljon, jolloin tilastollisesti heikonkin vasteen n\u00e4kyminen on positiivinen tutkimushavainto, kertoo Luken erikoistutkija Pauliina Louhi<\/strong>.<\/p>\n

Seuranta tullaan toistamaan osana Priodiversity LIFE -hanketta<\/h2>\n

Hankkeessa luotiin perusta ennallistamisvaikutusten pitk\u00e4aikaisseurannalle, jota on suunniteltu jatkettavaksi osana Priodiversity LIFE -hanketta todenn\u00e4k\u00f6isesti vuosina 2029\u20132030. T\u00e4ll\u00f6in toimenpiteist\u00e4 on kulunut 7\u20138 vuotta ja on mahdollista selvitt\u00e4\u00e4 suoluonnon ennallistamisen ja uomakunnostuksien pidempiaikaisia vaikutuksia.<\/p>\n

– On t\u00e4ysin mahdollista, ja odotettavaakin, ett\u00e4 eri kunnostustyppien v\u00e4liset erot tulevat selke\u00e4mmin esille vasta ajan my\u00f6t\u00e4, mik\u00e4 korostaa pitk\u00e4aikaisen seurannan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, Louhi sanoo.<\/p>\n

Suoluonnon ennallistamisen vaikutuksia virtavesien monimuotoisuuteen ei ole Suomessa aikaisemmin selvitetty.<\/p>\n

– Tutkimuksen vahvuus oli, ett\u00e4 siin\u00e4 seurattiin vaikutuksia monipuolisesti useisiin eri eli\u00f6lajeihin ja kunnostusvaikutuksia monitoroitiin sek\u00e4 rakenteellisin ett\u00e4 toiminnallisin mittarein, taustoittaa Oulun yliopiston akvaattisen ekologian professori Timo Muotka<\/strong>.<\/p>\n

Pyrst\u00f6-hankkeessa selvitettiin, vaikuttavatko soiden ennallistamistoimet positiivisesti puroluonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemien toimintaan ja taimenen poikasvaiheeseen. Lis\u00e4ksi tutkittiin, riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 yksi kunnostusmenetelm\u00e4 tuottamaan positiivisen vaikutuksen vai tukevatko uoma- ja valuma-aluekunnostukset toisiaan, jolloin paras vaste saadaan paikoista, joissa toteutetaan molemmat kunnostustyypit.<\/p>\n

Hankkeessa seuratut kunnostustoimenpiteet puroissa ja niiden valuma-alueilla toteutti Mets\u00e4hallitus. Tutkimus sai rahoitusta ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ja maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n yhteisest\u00e4 Helmi-elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelmasta sek\u00e4 Maj ja Tor Nesslingin s\u00e4\u00e4ti\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Raportti:<\/p>\n

Lyhyen aikav\u00e4lin vaikutukset puroluontoon soiden ennallistamisen ja uomakunnostuksien j\u00e4lkeen: PYRST\u00d6-hankkeen loppuraportti<\/p>\n

http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-380-917-8<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Lis\u00e4tietoa hankkeesta:\u00a0<\/p>\n

https:\/\/www.luke.fi\/fi\/projektit\/pyrsto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/p>\n

Erikoistutkija Pauliina Louhi, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 2189<\/p>\n

Professori Timo Muotka, Oulun yliopisto, Ekologian ja geneettisen tutkimuksen yksikk\u00f6, etunimi.sukunimi@oulu.fi\u00a0\u00a0<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Oulun yliopiston yhteishankkeessa selvitettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa soiden ennallistamisen ja purouomien kunnostamisen vaikutuksia virtavesien monimuotoisuuteen ja toimintaan. Vaikka seurantaa tehtiin, kun kunnostuksista oli kulunut vasta 1\u20132 vuotta, voidaan tulosten perusteella n\u00e4hd\u00e4 jo varovaisen positiivisia lyhyen aikav\u00e4lin vaikutuksia.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-8750","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8750","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8750"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8750\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8752,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8750\/revisions\/8752"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8750"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8750"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8750"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=8750"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}