{"id":8790,"date":"2024-06-16T14:38:31","date_gmt":"2024-06-16T11:38:31","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=8790"},"modified":"2024-06-16T14:38:31","modified_gmt":"2024-06-16T11:38:31","slug":"wwf-kumppaneineen-ennallistanut-yli-100-virtavesikohdetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2024\/06\/wwf-kumppaneineen-ennallistanut-yli-100-virtavesikohdetta\/","title":{"rendered":"WWF kumppaneineen ennallistanut yli 100 virtavesikohdetta"},"content":{"rendered":"<div class=\"clearfix news-body\">\n<p><strong>Virtavesien ennallistaminen on tehokas keino torjua luontokatoa. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 WWF jatkaa virtavesien ennallistamista mets\u00e4purojen kunnostuksilla Stora Enson ja Tornatorin kanssa. My\u00f6s patojen purkaminen etenee: muun muassa Jyllinkosken vesivoimala Kankaanp\u00e4\u00e4n Karvianjoella puretaan uhanalaisten vaelluskalojen tielt\u00e4.\u202f\u202f Virtuaalisesta kartasta voi n\u00e4hd\u00e4 kaikki yli 100 ennallistettua virtavesikohdetta.<\/strong><\/p>\n<p>L\u00e4hes kaikki Suomen vaelluskalalajit ovat uhanalaisia ja syy siihen on yksinkertainen: ne tarvitsevat el\u00e4\u00e4kseen vapaana virtaavia vesi\u00e4 ja Suomen vesist\u00f6t ovat t\u00e4ynn\u00e4 ihmisten rakentamia esteit\u00e4, kuten patoja ja siltarumpuja. Jokia ja puroja on vuosikymmenien saatossa my\u00f6s ruopattu, perattu ja suoristettu niin vesivoiman kuin maa- ja mets\u00e4talouden tarpeisiin.\u202fSamalla on tuhoutunut virtavesilajeille t\u00e4rkeit\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Vaelluskalojen ohella esimerkiksi eritt\u00e4in uhanalainen jokihelmisimpukka, koskikara, saukko, ravut ja lukuisat koskihy\u00f6nteiset vaativat el\u00e4\u00e4kseen virtavesi\u00e4.\u202f\u202f\u00a0<br \/>\n\u202f\u202f\u00a0<br \/>\nViime vuosina WWF on ollut mukana yhteens\u00e4 102 virtavesikohteen ennallistamisessa ymp\u00e4ri maata. Nyt n\u00e4m\u00e4 kohteet on merkitty\u00a0<a href=\"https:\/\/www.google.com\/maps\/d\/u\/0\/viewer?mid=1r5XCyeG7siJ-bZ2JGnHC-CjtqMoQ0Ck&amp;ll=63.63475052154338%2C26.362756150000017&amp;z=6\">virtuaaliseen karttaan<\/a>. Kohteista 46 on kunnostettuja koskia ja 56 poistettuja vaellusesteit\u00e4, esimerkiksi patoja. Vaellusesteit\u00e4 poistamalla on vapautettu yli 1 200 kilometri\u00e4 virtavesi\u00e4.\u202fJoukossa on niin esteellisten tierumpujen korjauksia kuin suurten, aktiivisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleiden vesivoimalapatojen purkuja. Niist\u00e4 merkitt\u00e4vimpiin kuuluvat Hiitolanjoella puretut kolme suurta vesivoimapatoa.\u202f\u00a0<br \/>\n\u202f\u00a0<br \/>\n\u201dVirtavesien ennallistamista ja esteiden poistamista tarvitaan kiireellisesti. Suomen vaelluskalat on pelastettava, ja me olemme p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet onnistua t\u00e4ss\u00e4\u201d, kiteytt\u00e4\u00e4\u00a0<strong>Sampsa Vilhunen<\/strong>, WWF Suomen meri- ja sis\u00e4vesity\u00f6n ohjelmajohtaja.\u202f\u00a0<br \/>\n\u202f\u00a0<br \/>\n\u202f\u00a0<br \/>\n<strong>WWF:n, Stora Enson ja Tornatorin yhteisty\u00f6 ennallistaa mets\u00e4puroja talkoovoimin, media tervetullut seuraamaan\u202f\u00a0<\/strong><br \/>\n\u202f\u00a0<br \/>\nVirtavesien kunnostaminen tarkoittaa virtavesilajien elinymp\u00e4rist\u00f6jen palauttamista, esimerkiksi vaelluskalojen lis\u00e4\u00e4ntymis- ja poikasalueiden rakentamista jokiin ja puroihin. Kunnostaminen on k\u00e4sity\u00f6t\u00e4: kalojen kutusoraikkoja varten kivi\u00e4 kannetaan puron \u00e4\u00e4relle \u00e4mp\u00e4reill\u00e4, m\u00e4timunien hapensaanti varmistetaan kuohkeuttamalla soraikkoja lapiolla ja kalanpoikasia varten koskiin asetellaan karkeampaa kivikkoa, jossa ne voivat piileskell\u00e4 pedoilta.\u202f\u202f\u00a0<br \/>\n\u00a0<br \/>\nKunnostusty\u00f6t hoituvat tehokkaasti talkooty\u00f6n\u00e4. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 WWF jatkaa virtavesien ennallistamista jo kolmatta kes\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 Stora Enson ja Tornatorin kanssa.\u00a0<a href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2022\/05\/wwf-stora-enso-ja-tornator-yhteistyohon-metsapurojen-puolesta-yhteisilla-kunnostustalkoilla-autetaan-virtavesia\/\">Mets\u00e4purojen puolesta -yhteisty\u00f6ss\u00e4<\/a>\u00a0kumppanit kartoittavat Tornatorin omistamilta alueilta ennallistamiseen soveltuvia kohteita. Stora Enson ja Tornatorin henkil\u00f6kunta ahkeroi talkoissa yhdess\u00e4 WWF:n asiantuntijoiden kanssa.\u202f\u202f\u00a0<br \/>\n\u00a0<br \/>\nT\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4t ennallistamistalkoot ymp\u00e4ri maata. Ensimm\u00e4iset pidet\u00e4\u00e4n Ruokolahden Lanajoella 14.6.2024. Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan talkoita.\u202f\u202f\u00a0<br \/>\n\u00a0<br \/>\n\u201dRuokolahden ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on upeita kunnostusta kaipaavia mets\u00e4puroja ja jokia. Nyt meill\u00e4 on motivoitunut joukko huhkimassa koskialuetta kohti luonnontilaa. N\u00e4en, ett\u00e4 uhanalainen taimen voi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 pian t\u00e4\u00e4ll\u00e4 luontaisestikin\u201d, iloitsee WWF Suomen suojeluasiantuntija\u00a0<strong>Manu Vihtonen<\/strong>.\u201d\u202f\u00a0<br \/>\n\u00a0<br \/>\n\u201dParasta antia henkil\u00f6st\u00f6llemme on ollut yhdess\u00e4 tekeminen luonnon hyv\u00e4ksi sek\u00e4 uusien tietojen ja taitojen oppiminen. N\u00e4it\u00e4 kokemuksia ja oppeja jaamme my\u00f6s suomalaisille mets\u00e4nomistajille, kun toimimme heid\u00e4n kanssaan eri puolilla Suomea. Hyvinvoiva mets\u00e4 monipuolisine elinymp\u00e4rist\u00f6ineen luo arvoa my\u00f6s omistajalleen\u201d, kertoo yritysvastuujohtaja\u00a0<strong>Pekka Kallio-Mannila<\/strong>\u00a0Stora Enson Suomen puunhankinnasta.\u202f\u00a0<br \/>\n\u00a0<br \/>\n\u201cTornatorin maa- ja vesialueilla on viime vuosina tehty virtavesikunnostuksia l\u00e4hes kolmellakymmenell\u00e4 kohteella. Viimeist\u00e4\u00e4n Mets\u00e4purojen puolesta -hankkeen my\u00f6t\u00e4 virtavesikunnostuksista on tullut Tornatorille arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 toimintaa&#8221;, kertoo Tornatorin\u202fymp\u00e4rist\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0<strong>Heikki My\u00f6h\u00e4nen<\/strong>.\u202f\u00a0<br \/>\n\u202f\u00a0<br \/>\n\u00a0<br \/>\n<strong>Patojen purkaminen on tehokasta luontokadon torjumista \u2013 ty\u00f6n alla kymmenien patojen purku\u202f\u00a0<\/strong><br \/>\n\u00a0<br \/>\nPadonpurusta on tullut lyhyess\u00e4 ajassa virtavesien ennallistamisen kulmakivi. \u00a0<br \/>\n\u00a0<br \/>\n\u201dPadot est\u00e4v\u00e4t kalojen liikkumista vesist\u00f6iss\u00e4 ja tuhoavat niiden lis\u00e4\u00e4ntymisalueita, ja siksi niiden purkaminen on luontokadon torjumista ja tehokas ennallistamistoimenpide. Lajiston elpyminen padon purkamisen j\u00e4lkeen on ennustettavaa, nopeaa ja pysyv\u00e4\u00e4. Hiitolanjoella uhanalaiset j\u00e4rvilohet uivat padon alta vapautettuun koskeen heti kun vesi p\u00e4\u00e4si j\u00e4lleen virtaamaan, vaikka ty\u00f6koneet olivat viel\u00e4 ty\u00f6n touhussa\u201d, WWF:n Vilhunen kuvaa.\u202f\u202f\u00a0<br \/>\n\u00a0<br \/>\nL\u00e4hiviikkoina aktivoituu muuan muassa Karvianjoen Jyllinkosken vesivoimapadon purku Kankaanp\u00e4\u00e4ss\u00e4. Karvianjoki on entinen lohi- ja meritaimenjoki, jonka elinvoimaisuutta pyrit\u00e4\u00e4n padon purulla parantamaan. Joessa esiintyv\u00e4 eritt\u00e4in uhanalainen jokihelmisimpukka, eli raakku, hy\u00f6tyy my\u00f6s Jyllinkosken padon purusta.\u202f\u00a0<br \/>\n\u00a0<br \/>\nJyllinkosken lis\u00e4ksi WWF on mukana 23:ss\u00e4 muussa suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa olevassa vaellusesteen poistamisessa, ja uusia kohteita otetaan ty\u00f6n alle kaiken aikaa. Muun muassa Palokin koskien vapauttaminen kajastelee suunnitelmissa. Siit\u00e4 on nyt kirjaus\u00a0<strong>Petteri Orpon<\/strong>\u00a0hallitusohjelmassa.\u202f\u202f\u00a0<br \/>\n\u00a0<br \/>\n\u202f\u00a0<br \/>\n<strong>Lis\u00e4tiedot:\u202f\u00a0<\/strong><br \/>\n\u202f\u00a0<br \/>\nSampsa Vilhunen, ohjelmajohtaja, WWF, 040 550 3854\u202f\u00a0<br \/>\n\u202fManu Vihtonen, WWF, suojeluasiantuntija ja WWF:n yhteyshenkil\u00f6 virtavesitalkoissa,\u202f\u202f040 505 0620,\u00a0manu.vihtonen@wwf.fi\u202f\u00a0<br \/>\n\u202f\u00a0<\/p>\n<\/div>\n<hr class=\"mt-4 mt-md-5\" \/>\n<div class=\"mt-4 mt-md-5\">\n<h3 class=\"mb-3\">Tietoa julkaisijasta<\/h3>\n<p><em>WWF Suomi\u202fon osa laajaa, kansainv\u00e4list\u00e4 WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto el\u00e4v\u00e4t tasapainossa.\u00a0<\/em><a href=\"https:\/\/wwf.fi\/\"><em>wwf.fi<\/em><\/a>\u00a0<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Virtavesien ennallistaminen on tehokas keino torjua luontokatoa. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 WWF jatkaa virtavesien ennallistamista mets\u00e4purojen kunnostuksilla Stora Enson ja Tornatorin kanssa. My\u00f6s patojen purkaminen etenee: muun muassa Jyllinkosken vesivoimala Kankaanp\u00e4\u00e4n Karvianjoella puretaan uhanalaisten vaelluskalojen tielt\u00e4.\u202f\u202f Virtuaalisesta kartasta voi n\u00e4hd\u00e4 kaikki yli 100 ennallistettua virtavesikohdetta. L\u00e4hes kaikki Suomen vaelluskalalajit ovat uhanalaisia ja syy siihen on yksinkertainen: ne &hellip;<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-8790","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8790","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8790"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8790\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8796,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8790\/revisions\/8796"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8790"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8790"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8790"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=8790"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}