{"id":8861,"date":"2024-08-15T17:31:54","date_gmt":"2024-08-15T14:31:54","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=8861"},"modified":"2024-08-15T17:33:19","modified_gmt":"2024-08-15T14:33:19","slug":"sinilevakukintoja-etelasuomalaisissa-jarvissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2024\/08\/sinilevakukintoja-etelasuomalaisissa-jarvissa\/","title":{"rendered":"Sinilev\u00e4kukintoja etel\u00e4suomalaisissa j\u00e4rviss\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"\"
En\u00e4j\u00e4rvi elokuussa 2024. (LUVY \/ Maj Rasilainen)<\/figcaption><\/figure>\n

Poikkeuksellisen l\u00e4mmin toukokuu nosti sis\u00e4vesien pintal\u00e4mp\u00f6tilat korkeiksi ja aikaisti sinilev\u00e4kukintojen muodostumista monin paikoin. Vihdiss\u00e4 Siuntionjoen latvaj\u00e4rvill\u00e4 eli En\u00e4j\u00e4rvell\u00e4, Poikkipuoliaisella, Tervalammella ja Huhmarj\u00e4rvell\u00e4 lev\u00e4tilanne huononi hein\u00e4kuun aikana merkitt\u00e4v\u00e4sti (kuvaaja). L\u00e4nsi-Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry:n ja sen yhteisty\u00f6kumppanien toteuttaman hoitokalastuksen hyv\u00e4t tulokset n\u00e4kyv\u00e4t kuitenkin erityisesti En\u00e4j\u00e4rvell\u00e4.\u00a0<\/p>\n

En\u00e4j\u00e4rvi, jota on latvaj\u00e4rvist\u00e4 hoitokalastettu voimakkaasti viime vuosina, on ollut vedenlaadultaan latvaj\u00e4rvien parhaimmistoa. Kes\u00e4kuussa lev\u00e4tilanne oli jopa erinomaisella tasolla. Ennen meneill\u00e4\u00e4n olevaa tehokalastushanketta tilanne on En\u00e4j\u00e4rven osalta ollut p\u00e4invastainen eli vedenlaatu on ollut latvaj\u00e4rvien heikointa.\u00a0<\/p>\n

\u201cTulokset puhuvat puolestaan eli kyll\u00e4 En\u00e4j\u00e4rven kunnostus on n\u00e4kynyt selv\u00e4sti parempana vedenlaatuna. Toki asia on huomattu rannoillakin. Pitk\u00e4 ja l\u00e4mmin kes\u00e4 tulee koettelemaan latvaj\u00e4rvi\u00e4, my\u00f6s En\u00e4j\u00e4rve\u00e4, miss\u00e4 on jo havaittu jonkin verran kala- ja simpukkakuolemia. Tavallisesti elokuussa lev\u00e4- ja happitilanne viel\u00e4 heikkenev\u00e4t l\u00e4mp\u00f6summan noustessa ja kes\u00e4n biomassatuotannon alkaessa hajota\u201d, arvioi LUVYn hankep\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jussi Vesterinen\u00a0<\/p>\n

Mit\u00e4 hoitokalastus on ja miten se vaikuttaa j\u00e4rvien tilaan? Lue lis\u00e4\u00e4 vesientila.fi-<\/a>sivustolta.\u00a0<\/p>\n

\"\"
Siuntionjoen latvaj\u00e4rvien lev\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 indikoiva a-klorofyllipitoisuus ja katkoviivalla ekologisen tilan luokkarajat.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Viimeist\u00e4 vuottaan jatkavassa En\u00e4j\u00e4rven tehokalastushankkeessa k\u00e4ynnistettiin s\u00e4rkikalojen rys\u00e4pyynnit elokuun alussa, nyt my\u00f6s aiemmista vuosista poiketen En\u00e4j\u00e4rven lis\u00e4ksi Poikkipuoliaisella. Rys\u00e4pyynnist\u00e4 vastaa Jomiset Oy. Elokuussa my\u00f6s nuotataan molemmilla j\u00e4rvill\u00e4 Aulis ja Petteri Kiiskil\u00e4n toimesta. My\u00f6hemmin syksyll\u00e4 Kiiskil\u00e4t laajentavat nuottausta Tervalammelle ja Huhmarj\u00e4rvelle.\u00a0<\/p>\n

\u201dEn\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on jo kolmas syksyn rys\u00e4pyynti, mutta Poikkipuoliaisella vasta ensimm\u00e4inen t\u00e4m\u00e4n hankkeen puitteissa. On mielenkiintoista n\u00e4hd\u00e4, millaisia saalism\u00e4\u00e4ri\u00e4 Poikkipuoliaiselta saadaan t\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4, sill\u00e4 En\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 syksyn rys\u00e4pyynti on antanut suhteellisen hyvin saalista. Tavallisesti rys\u00e4pyynti\u00e4 Suomessa on toteutettu kev\u00e4isin j\u00e4iden l\u00e4hd\u00f6n aikaan\u201d, pohtii hankkeen koordinaattori Maj Rasilainen.\u00a0<\/p>\n

Rys\u00e4pyynti En\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 kest\u00e4\u00e4 noin kaksi kuukautta ja Poikkipuoliaisella vajaat kaksi kuukautta. Elokuun nuottauksia tehd\u00e4\u00e4n noin kymmenen p\u00e4iv\u00e4n ajan kuun loppupuolella. Lis\u00e4ksi En\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 toteutetaan syksyn aikana koeverkkokalastus, jolla selvitet\u00e4\u00e4n kalaston tilassa tapahtuneita muutoksia.\u00a0<\/p>\n

L\u00e4hde: luvy.fi<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Poikkeuksellisen l\u00e4mmin toukokuu nosti sis\u00e4vesien pintal\u00e4mp\u00f6tilat korkeiksi ja aikaisti sinilev\u00e4kukintojen muodostumista monin paikoin. Vihdiss\u00e4 Siuntionjoen latvaj\u00e4rvill\u00e4 eli En\u00e4j\u00e4rvell\u00e4, Poikkipuoliaisella, Tervalammella ja Huhmarj\u00e4rvell\u00e4 lev\u00e4tilanne huononi hein\u00e4kuun aikana merkitt\u00e4v\u00e4sti (kuvaaja). L\u00e4nsi-Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry:n ja sen yhteisty\u00f6kumppanien toteuttaman hoitokalastuksen hyv\u00e4t tulokset n\u00e4kyv\u00e4t kuitenkin erityisesti En\u00e4j\u00e4rvell\u00e4.\u00a0 En\u00e4j\u00e4rvi, jota on latvaj\u00e4rvist\u00e4 hoitokalastettu voimakkaasti viime vuosina, on ollut vedenlaadultaan …<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-8861","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8861","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8861"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8861\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8866,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8861\/revisions\/8866"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8861"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8861"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8861"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=8861"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}