{"id":8876,"date":"2024-08-19T12:47:04","date_gmt":"2024-08-19T09:47:04","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=8876"},"modified":"2024-08-19T12:48:23","modified_gmt":"2024-08-19T09:48:23","slug":"metsakato-afrikassa-tyrehdyttaa-elintarkeita-vesivarantoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2024\/08\/metsakato-afrikassa-tyrehdyttaa-elintarkeita-vesivarantoja\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4kato Afrikassa tyrehdytt\u00e4\u00e4 elint\u00e4rkeit\u00e4 vesivarantoja"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Afrikan vuoristosademets\u00e4t ovat usein pilvisi\u00e4, kosteita ja ilmastoltaan viileit\u00e4. Etenkin vuorten huipuilla sijaitsevat mets\u00e4t ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kosteuden sitojia. (Kuva: Petri Pellikka)<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Mets\u00e4kato on l\u00e4mmitt\u00e4nyt ilmastoa ja nostanut pilvipeitett\u00e4 ylemm\u00e4s maanpinnasta Afrikan vuoristosademetsiss\u00e4. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana tapahtuneen mets\u00e4kadon aiheuttamat muutokset ovat kaksi kertaa voimakkaampia kuin ilmastonmuutoksesta johtuvat vastaavat muutokset.<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

\n

Mets\u00e4kadon aiheuttamat muutokset uhkaavat Afrikan vuoristosademetsien biologista monimuotoisuutta ja laajojen alueiden vedensaantia. Kansainv\u00e4lisen tutkijaryhm\u00e4n Nature Communications<\/em> -lehdess\u00e4 julkaistu tutkimus osoittaa, ett\u00e4 kahden viime vuosikymmenen aikana 18 prosenttia Afrikan vuoristosademetsist\u00e4 on menetetty mets\u00e4kadon vuoksi. T\u00e4m\u00e4 on johtanut l\u00e4mpenemiseen ja nostanut pilvipeitteen korkeutta vuorilla.<\/p>\n

My\u00f6s ilmastonmuutos aiheuttaa vastaavia muutoksia, mutta tutkijoiden mukaan mets\u00e4kadon aiheuttama vaikutus l\u00e4mp\u00f6tilaan ja pilvipeitteeseen on ollut kaksi kertaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia voimakkaampaa. Tutkimuksen mukaan 20 vuodessa vuoristosademetsien keskil\u00e4mp\u00f6tila on noussut 1,4 celsiusastetta samalla kun pilvet ovat nousseet ylemm\u00e4ksi 230 metrill\u00e4.<\/p>\n

Puita verhoavat pilvet pit\u00e4v\u00e4t huolta vedensaannista<\/h2>\n

Afrikan vuoristosademets\u00e4t ovat usein pilvisi\u00e4, kosteita ja ilmastoltaan viileit\u00e4. L\u00e4mp\u00f6tilat ovat yleens\u00e4 sit\u00e4 viile\u00e4mpi\u00e4 mit\u00e4 korkeammalla ollaan. Vuoristosademets\u00e4t ovat my\u00f6s biologisesti eritt\u00e4in monimuotoisia. Mets\u00e4t toimivat t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 vesivarantona, sill\u00e4 ne sitovat matalalla sijaitsevan pilvipeitteen kosteutta ja takaavat makean veden saannin miljoonille Afrikan alankojen ihmisille.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kun pilvet hunnuttavat puita, pilvien kosteus tiivistyy lehtien, oksien ja p\u00e4\u00e4llyskasvien pintaan vedeksi ja putoaa veten\u00e4 maahan. Kun pilvipeite nousee ylemm\u00e4s, se ei en\u00e4\u00e4 kosketa puita. N\u00e4in vedensaanti v\u00e4henee. Kuva: Petri Pellikka<\/figcaption><\/figure>\n

\u2013 Etenkin vuorten huipuilla sijaitsevat mets\u00e4t ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kosteuden sitojia. Kenian Taitavuorten mets\u00e4isill\u00e4 vuorenhuipuilla tehdyiss\u00e4 tutkimuksissa saatiin vett\u00e4 vuodessa 20 prosenttia enemm\u00e4n kuin puuttomilla alueilla ihan vieress\u00e4. Kun pilvet hunnuttavat puita, pilvien kosteus tiivistyy lehtien, oksien ja p\u00e4\u00e4llyskasvien pintaan vedeksi ja putoaa veten\u00e4 maahan. Kun pilvipeite nousee ylemm\u00e4s, se ei en\u00e4\u00e4 kosketa puita. N\u00e4in vedensaanti v\u00e4henee, sanoo geoinformatiikan professori ja Keniassa sijaitsevan Taitan tutkimusaseman johtaja\u00a0Petri Pellikka<\/strong><\/a> Helsingin yliopistosta.<\/p>\n

Yli 70 prosentin mets\u00e4kato kumoaa korkeuden vaikutuksia<\/h2>\n

Tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 korkeimmalla sijaitsevilla alueilla mets\u00e4kadon aiheuttama l\u00e4mpeneminen ja muutokset pilvisyydess\u00e4 eiv\u00e4t olleet yht\u00e4 voimakkaita kuin matalammalla sijaitsevilla alueilla. Jos puustosta oli kuitenkin kadonnut yli 70 prosenttia neli\u00f6kilometri\u00e4 kohti, korkeuden viilent\u00e4v\u00e4 vaikutus kumoutui. N\u00e4in my\u00f6s korkeimmalla sijaitsevat vuoristosademets\u00e4t alkoivat l\u00e4mmet\u00e4 voimakkaasti.<\/p>\n

\u2013 Vuoristoalueiden mets\u00e4katoon pit\u00e4\u00e4 puuttua v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Mets\u00e4\u00e4 raivataan esimerkiksi viljelysmaaksi ja puutavaraksi, ja avoin maasto ei en\u00e4\u00e4 sido vett\u00e4 yht\u00e4 hyvin kuin mets\u00e4maa. Metsien katoaminen on vakava uhka biodiversiteetille ja vedensaannille Afrikassa, sanoo geotieteiden tutkija Temesgen Abera<\/strong><\/a> Helsingin yliopistosta ja Marburgin yliopistosta.<\/p>\n

Tutkimus perustui satelliittihavaintoihin, data-analyysiin ja l\u00e4mp\u00f6tilojen sek\u00e4 pilvenkorkeuden mittauksiin. Tutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin yliopistosta, Marburgin ja Bayreuthin yliopistoista Saksasta, Ilmatieteen laitoksesta, Addis Abeban yliopistosta sek\u00e4 North-West Universityst\u00e4 Etel\u00e4-Afrikasta. Tutkimus toteutettiin Kenian, Tansanian, Etiopian ja Etel\u00e4-Afrikan vuoristoyl\u00e4ng\u00f6ill\u00e4 osana Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasemalla teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Helsingin yliopiston osalta tutkimuksesta vastasivat Earth Change Observation Laboratoryn tutkijat.<\/p>\n

Julkaisu:<\/h2>\n

Abera, T.A., Heiskanen, J., Maeda, E.E., P. Pellikka\u00a0et al.<\/em>\u00a0Deforestation amplifies climate change effects on warming and cloud level rise in African montane forests.\u00a0Nature Communications<\/em>\u00a015<\/strong>, 6992 (2024). https:\/\/doi.org\/10.1038\/s41467-024-51324-7<\/a><\/p>\n<\/div>\n

L\u00e4hde<\/strong>: helsinki.fi<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Mets\u00e4kato on l\u00e4mmitt\u00e4nyt ilmastoa ja nostanut pilvipeitett\u00e4 ylemm\u00e4s maanpinnasta Afrikan vuoristosademetsiss\u00e4. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana tapahtuneen mets\u00e4kadon aiheuttamat muutokset ovat kaksi kertaa voimakkaampia kuin ilmastonmuutoksesta johtuvat vastaavat muutokset.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-8876","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8876","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8876"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8876\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8881,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8876\/revisions\/8881"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8876"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8876"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8876"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=8876"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}