{"id":8934,"date":"2024-09-05T21:38:25","date_gmt":"2024-09-05T18:38:25","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=8934"},"modified":"2024-09-05T21:38:25","modified_gmt":"2024-09-05T18:38:25","slug":"kestava-vesienhallinnan-suunnittelu-ja-toimien-vaikuttavuus-maatalousvaltaisilla-valuma-alueilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2024\/09\/kestava-vesienhallinnan-suunnittelu-ja-toimien-vaikuttavuus-maatalousvaltaisilla-valuma-alueilla\/","title":{"rendered":"Kest\u00e4v\u00e4 vesienhallinnan suunnittelu ja toimien vaikuttavuus maatalousvaltaisilla valuma-alueilla"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Kaksitasouomaa Raaseporinjoella toukokuussa (Kuva: Saana Keskinen).<\/figcaption><\/figure>\n

Maatalouden vesienhallintoimien vaikuttavuutta selvitettiin diplomity\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 koottiin ohjeistuksia ja ty\u00f6kaluja monitavoitteisen valuma-aluesuunnittelun tueksi.\u00a0<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

Maatalousvaltaisten valuma-alueiden kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 vesienhallinnalla pyrit\u00e4\u00e4n saamaan vaikutuksia monitavoitteisesti huomioiden niin vesiensuojelu, tuottava peltomaa, ilmastonmuutokseen varautuminen kuin luonnon monimuotoisuus.<\/p>\n

Tieto maatalouden vesienhallinnan toimenpiteiden kokonaisvaltaisesta vaikuttavuudesta auttaa sopivien toimien valinnassa ja kohdentamisessa.<\/p>\n

Osana Salaojituksen tutkimusyhdistyksen vet\u00e4m\u00e4\u00e4 VESIMA-hanketta (Osahanke 1) selvitettiin Aalto-yliopistossa diplomity\u00f6n\u00e4 (Keskinen, 2024) maatalouden vesienhallintoimien vaikuttavuutta sek\u00e4 koottiin ohjeistuksia ja ty\u00f6kaluja monitavoitteisen valuma-aluesuunnittelun tueksi. Tapaustutkimuskohteena toimi Raaseporinjoen maatalousvaltainen valuma-alue, jossa selvitettiin, ovatko alueella toteutetut toimet kohdennettu maataloudesta aiheutuville ravinnekuormittaville alueille. Toimien kohdentaminen on kustannustehokas tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kuormitusta. Raaseporinjoella toteutettiin vuosien 2018\u20132023 aikana laaja-alainen valuma-aluel\u00e4ht\u00f6inen vesienhallinnan toimenpidekokonaisuus Raaseporinjoki-hankkeen toimesta.<\/p>\n

Vaikuttavuusselvityksess\u00e4 vesienhallinnan toimista tarkasteltiin salaojituksen, s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojituksen, kaksitasouomien, pohjapatojen, kosteikkojen, laskeutusaltaiden ja suojavy\u00f6hykkeiden tehokkuutta hallita ravinnekuormitusta, eroosiota, kuivuutta ja tulvia. Lis\u00e4ksi selvitettiin kyseisten toimien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja alkutuotantoon. Selvitys tehtiin kirjallisuustutkimuksen ja alan toimijoiden haastatteluiden avulla, ja tuloksista koostettiin vaikuttavuustaulukko. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 tarkastelluilla toimilla, kuten kosteikoilla ja kaksitasouomilla, on mahdollista saavuttaa useita hy\u00f6tyj\u00e4 samanaikaisesti. Kosteikot ja suojavy\u00f6hykkeet osoittautuivat tehokkaimmiksi toimenpiteiksi ravinnekuormituksen hallintaan. Kirjallisuuskatsaus kuitenkin osoitti, ett\u00e4 boreaalisella vy\u00f6hykkeell\u00e4 on tehty vain v\u00e4h\u00e4n tutkimuksia toimenpiteiden vaikuttavuudesta, sill\u00e4 vaikutusten seurantaan ei yleens\u00e4 suunnata riitt\u00e4v\u00e4sti resursseja. Tieto toimenpiteiden vaikuttavuudesta perustuu usein yksitt\u00e4isiin, suhteellisen lyhytkestoisiin hankkeisiin, joiden olosuhteet vaihtelevat. Toimien vaikutusten pitk\u00e4aikaisen seurannan avulla saadaan paremmin tietoa sek\u00e4 kokemuksia hyvist\u00e4 ja v\u00e4ltett\u00e4vist\u00e4 toimintatavoista. Toimien vaikutusten arviointia sek\u00e4 niiden soveltuvuutta erilaisiin olosuhteisiin ja kohteisiin on jatkettava.<\/p>\n

Raaseporinjoen valuma-alueen ravinnekuormittavimpien alueiden selvitt\u00e4miseen hy\u00f6dynnettiin Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tuottamaa avointa WSFS-paikkatietoaineistoa ja alueella otettuja vedenlaatumittauksia. Tulokset osoittivat ravinnekuormittavimpien alueiden sijaitsevan p\u00e4\u00e4uoman l\u00e4heisyydess\u00e4, miss\u00e4 on toteutettu useita vesienhallinnan toimia, kuten kaksitasouomaa, kosteikkoja sek\u00e4 laskeutusaltaiden ja pohjakynnysten sarjoja. Erityisesti ravinnekuormittavalle alueelle rakennettu 5\u00a0km pitk\u00e4 kaksitasouoma on mitoitettu riitt\u00e4v\u00e4n mittavaksi suhteessa p\u00e4\u00e4uoman pituuteen, jotta tehokasta kuormituksen hallintaa voi tapahtua. Kaiken kaikkiaan Raaseporinjoen valuma-alueelle rakennetuilla vesienhallinnan toimilla on mahdollista vaikuttaa my\u00f6nteisesti alueen vesist\u00f6jen tilaan. Vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t kuitenkin vasta pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Vedenlaatumittaukset p\u00e4\u00e4uomassa osoittavat toimien rakentamisen kasvattaneen kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja kiintoainepitoisuuksia, mutta niiden odotetaan laskevan, kun kasvillisuus ja uoman pohja asettuvat. Joella suoritetaan jatkuvaa virtaaman ja veden laadun seurantaa, joiden avulla selvitet\u00e4\u00e4n, miten toimet vaikuttavat kuormituksen v\u00e4henemiseen.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/p>\n

Keskinen, S. 2024. Maatalousvaltaisten valuma-alueiden vesienhallinnan suunnittelu ja toimenpiteiden vaikuttavuus: Tapaustutkimus Raaseporinjoella. Aalto-yliopisto. 76+12 s. Saatavissa t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Teksti: Saana Keskinen<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maatalouden vesienhallintoimien vaikuttavuutta selvitettiin diplomity\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 koottiin ohjeistuksia ja ty\u00f6kaluja monitavoitteisen valuma-aluesuunnittelun tueksi.\u00a0<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-8934","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8934","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8934"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8934\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8936,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8934\/revisions\/8936"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8934"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8934"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8934"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=8934"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}