{"id":8976,"date":"2024-10-11T15:46:02","date_gmt":"2024-10-11T12:46:02","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=8976"},"modified":"2024-10-11T15:51:51","modified_gmt":"2024-10-11T12:51:51","slug":"pohjavesilaitosten-sateilyvalvonnan-toteutusta-ja-tyontekijoiden-saaman-annoslaskennan-tarkkuutta-on-kehitettava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2024\/10\/pohjavesilaitosten-sateilyvalvonnan-toteutusta-ja-tyontekijoiden-saaman-annoslaskennan-tarkkuutta-on-kehitettava\/","title":{"rendered":"Pohjavesilaitosten s\u00e4teilyvalvonnan toteutusta ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden saaman annoslaskennan tarkkuutta on kehitett\u00e4v\u00e4"},"content":{"rendered":"

DI Jukka Tyrv\u00e4isen ymp\u00e4rist\u00f6tieteen alaan kuuluva v\u00e4it\u00f6skirja tarkastetaan luonnontieteiden, mets\u00e4tieteiden ja tekniikan tiedekunnassa 18.10.2024. Tilaisuutta voi seurata Kuopion kampuksella ja verkossa.<\/p>\n

<\/p>\n

\n

Mik\u00e4 on v\u00e4it\u00f6stutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiri\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia?<\/strong><\/p>\n

S\u00e4teilysuojeluun liittyv\u00e4n tutkimukseni aihe on radon ja sen hajoamistuotteet pohjavedenk\u00e4sittelylaitosten prosesseissa ja laitosten sis\u00e4ilmassa. Radon on maailmanlaajuisesti toiseksi pahin keuhkosy\u00f6v\u00e4n taustatekij\u00e4 heti tupakoinnin j\u00e4lkeen ja se on yhdistetty Euroopassa noin kahteen prosenttiin kaikista sy\u00f6p\u00e4kuolemista. Suomessa l\u00e4hes 200 pohjavesilaitoksella on mitattu sis\u00e4ilmassa yli 1 500 Bq\/m\u00b3 radonpitoisuuksia, kun sis\u00e4ty\u00f6paikkojen viitearvo on 300 Bq\/m\u00b3. Kuitenkaan Kansainv\u00e4linen s\u00e4teilysuojelukomissio (ICRP) ei ole pystynyt muiden sis\u00e4ty\u00f6paikkojen tapaan julkaisemaan radonin ja sen j\u00e4lkel\u00e4isten aiheuttaman s\u00e4teilyn viitearvoja vesilaitosten ty\u00f6ntekij\u00f6iden annoslaskentaa varten tutkimustulosten v\u00e4h\u00e4isyyden takia.<\/p>\n

Mitk\u00e4 ovat v\u00e4it\u00f6stutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?<\/strong><\/p>\n

Vesilaitosten ty\u00f6ntekij\u00f6iden s\u00e4teilysuojelun n\u00e4k\u00f6kulmasta merkitt\u00e4vin l\u00f6yd\u00f6s oli, ett\u00e4 yleisesti k\u00e4ytetty radonpitoisuuden mittaustapa niin sanotuilla radonpurkeilla soveltuu pohjavesilaitoksilla vain riskikohteiden seulontaan, mutta ty\u00f6ntekij\u00e4n saamaa s\u00e4teilyannosta ei voi tulosten perusteella luotettavasti laskea. Annoslaskennan l\u00e4ht\u00f6tiedoksi suositellaan kiinte\u00e4sti asennettavia, jatkuvasti mittaavia radonmittareita.\u00a0<\/p>\n

Radonin vaarallisuus perustuu sen radioaktiivisessa hajoamisessa syntyvien lyhytik\u00e4isten j\u00e4lkel\u00e4isten kulkeutumiseen hengityselimist\u00f6\u00f6n, jolloin keuhkokudoksessa radioaktiivisen hajoamisen tuottama energia voi kohdistua suoraan solun DNA:han. Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 vesilaitosten puhtaassa ilmassa radonin j\u00e4lkel\u00e4isten hiukkaskoko j\u00e4\u00e4 pieneksi, jolloin radionuklidit kulkeutuvat helpommin hengityksen mukana syv\u00e4lle keuhkoihin.\u00a0<\/p>\n

Pohjavedest\u00e4 radon adsorboituu aktiivihiileen vedenpuhdistuksen sivutuotteena. Noin kahden viikon kuluttua radon on hajonnut ep\u00e4vakaaksi lyijy-210:ksi. S\u00e4teilylaissa on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty selvitysraja luonnollisten radioaktiivisten aineiden (NORM) pitoisuudelle. Tulosten perusteella pohjaveden puhdistuksessa k\u00e4ytetyn aktiivihiilen k\u00e4ytt\u00f6aikaa joudutaan merkitt\u00e4v\u00e4sti lyhent\u00e4m\u00e4\u00e4n, jos k\u00e4ytetyn hiilen NORM pitoisuus halutaan pit\u00e4\u00e4 selvitysrajaa pienemp\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Miten v\u00e4it\u00f6stutkimuksesi tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?<\/strong><\/p>\n

Mittaustulokset ja niist\u00e4 tehdyt johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset antavat viranomaisille l\u00e4ht\u00f6tietoja pohjavesilaitosten s\u00e4teilyvalvonnan toteutusta varten ja parantavat jatkossa ty\u00f6ntekij\u00f6iden saaman annoslaskennan tarkkuutta. Tutkimuksessa on annettu my\u00f6s esimerkkej\u00e4 radonkorjauksista ja ilmanvaihdon suunnittelusta, sek\u00e4 suosituksia radonmittausten toteutustavoista pohjavesilaitoksilla.<\/p>\n

Mitk\u00e4 ovat v\u00e4it\u00f6stutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelm\u00e4t ja -aineistot?<\/strong><\/p>\n

Empiirinen tutkimus toteutettiin useammalla pohjavesilaitoksella Keski-Suomessa. Keskeinen tutkimusaineisto muodostui vesilaitosten prosessista otettujen vesi- ja materiaalin\u00e4ytteiden analyysituloksista, sek\u00e4 sis\u00e4ilman mittaustuloksista. Aineiston tueksi saimme k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s laitosten k\u00e4ytt\u00f6tarkkailudataa, prosessi- ja mitoitustietoja.<\/p>\n

DI Jukka Tyrv\u00e4isen\u00a0<\/strong>ymp\u00e4rist\u00f6tieteen\u00a0alaan kuuluva\u00a0v\u00e4it\u00f6skirja\u00a0Groundwater radon and radon progeny in the water treatment process and in indoor air<\/em>\u00a0(Pohjaveden radon ja radonin j\u00e4lkel\u00e4iset vedenk\u00e4sittelyprosessissa ja sis\u00e4ilmassa) tarkastetaan luonnontieteiden, mets\u00e4tieteiden ja tekniikan tiedekunnassa Kuopion kampuksella ja verkossa. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii dosentti Marja Palmroth,\u00a0<\/strong>Tampereen yliopisto, ja kustoksena Jonne Naarala,\u00a0<\/strong>It\u00e4-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on suomi.\u00a0<\/em><\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/h3>\n

\u00a0Jukka Tyrv\u00e4inen, jukka.tyrvainen@uef.fi<\/a><\/p>\n