{"id":9007,"date":"2024-11-07T17:18:51","date_gmt":"2024-11-07T15:18:51","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9007"},"modified":"2024-11-07T17:18:51","modified_gmt":"2024-11-07T15:18:51","slug":"satoja-metreja-lisaa-kunnostettua-purouomaa-lansi-uudellemaalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2024\/11\/satoja-metreja-lisaa-kunnostettua-purouomaa-lansi-uudellemaalle\/","title":{"rendered":"Satoja metrej\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kunnostettua purouomaa L\u00e4nsi-Uudellemaalle"},"content":{"rendered":"
\"https:\/\/luvy.fi\/wp-content\/uploads\/Virtavesikunnostuksen-kohde-2024-ennen-ja-jalkeen-Mikko-Melasniemi-1080x630.png\"
Padot muodostavat vaellusesteit\u00e4 pieniss\u00e4kin puroissa, niit\u00e4 purkamalla saadaan palautettua h\u00e4vinnytt\u00e4 koskipinta-alaa ja parannettua kalojen kulkua. (LUVY \/ Mikko Melasniemi)<\/em><\/figcaption><\/figure>\n

Satoja metrej\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kunnostettua purouomaa L\u00e4nsi-Uudellemaalle \u2013 taimenen kutu n\u00e4ytti ennallistamisen vaikutukset<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

L\u00e4nsi-Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry on kunnostanut virtavesi\u00e4 yhteens\u00e4 900 metrin matkalla ja poistanut kolme kalojen liikkumista haittaavaa estett\u00e4 kuluvan vuoden aikana. Virtavesien seuranta paljastaa, ett\u00e4 purojen ennallistaminen tuottaa nopeasti tulosta: lohikalat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t uudet kutupaikat jopa jo kunnostusta seuraavana syksyn\u00e4. Seurannan tulokset antavat toivoa my\u00f6s Karjaanjoen alkuper\u00e4isen taimenkannan paluusta alueille, joilta se on aiemmin h\u00e4vinnyt. T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 on nimitt\u00e4in havaittu ensimm\u00e4isi\u00e4 palautusistutuksista per\u00e4isin olevia taimenia kutemassa.\u00a0<\/p>\n

LUVY on tehnyt p\u00e4\u00e4ttyneen kes\u00e4n aikana virtavesien ennallistamista Vihtijoen ja Karkkilan Saavajoen sivupuroissa nelj\u00e4ll\u00e4 kohteella. Kolme kohdetta toteutettiin konety\u00f6n\u00e4 ja yksi k\u00e4sity\u00f6n\u00e4 noin 20 talkoolaisen avustamana. Kunnostusten tavoite on virtavesiluontotyyppien palauttaminen l\u00e4hemm\u00e4s luonnontilaa ja samaan aikaan alapuoliseen vesist\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4tyvien kiintoainesp\u00e4\u00e4st\u00f6jen pienent\u00e4minen uoman eroosiosuojauksilla ja uomaan kaivettujen mets\u00e4ojien vedenviivytysrakenteilla. \u00a0<\/p>\n

Viime kes\u00e4n kunnostusty\u00f6t olivat osa L\u00e4nsi-Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry:n koordinoimaa lokakuussa p\u00e4\u00e4ttynytt\u00e4 LUUVIRSU<\/a>-hanketta (virtavesiluonnon suojelu, kunnostaminen ja monimuotoisuuden turvaaminen L\u00e4nsi-Uudellamaalla). Omien virtavesikunnostushankkeiden lis\u00e4ksi LUVY oli mukana Pusulassa sijaitsevan T\u00f6llin myllypadon purku- ja virtavesikunnostust\u00f6iss\u00e4 yhdess\u00e4 useiden kumppanien kanssa. Lis\u00e4\u00e4 T\u00f6llin myllypadon purkamisesta voi lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.\u00a0<\/p>\n

Karjaanjoen alkuper\u00e4isen taimenen paluu vesist\u00f6\u00f6n askelen l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4<\/strong>\u00a0<\/h2>\n

Osa kunnostuskohteista on puroja, joissa on aiemmin esiintynyt taimenta, mutta esimerkiksi patoamisen ja uomien perkuun seurauksena taimenkanta on menetetty. N\u00e4iss\u00e4 Karjaanjoen vesist\u00f6n kohteissa on tehty palautusistutuksia vuodesta 2021 alkaen osana MUSKALAT<\/a>-hanketta vesist\u00f6n omalla alkuper\u00e4isell\u00e4 taimenkannalla, joka on viljelyss\u00e4 Laukaan kalanviljelylaitoksella. \u00a0<\/p>\n

\u201cT\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 olemme n\u00e4hneet jo ensimm\u00e4isi\u00e4 palautusistutuksista per\u00e4isin olevia taimenia kutemassa, joten taimenen luonnonkierto ja paluu puroihin, joista se on aiemmin h\u00e4vinnyt, vaikuttaa olevan askeleen l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4<\/em>\u201d, kertoo LUUVIRSU-hankkeen koordinaattori Joonas Tammivuori<\/strong>.\u00a0<\/p>\n

Kututarkkailun lis\u00e4ksi taimenkantojen tilaa seurataan s\u00e4hk\u00f6koekalastuksilla, jossa kala tainnutetaan hetkeksi s\u00e4hk\u00f6virran avulla, nukutetaan, mitataan ja punnitaan. Punnituksen ja virkoamisen j\u00e4lkeen kala vapautetaan takaisin pyyntipaikkaansa. Menetelm\u00e4 tuo tietoa erityisesti lohikalojen kudun onnistumisesta ja poikasten selviytymisest\u00e4 ensimm\u00e4isen kes\u00e4n yli.<\/p>\n

Syksyn 2024 s\u00e4hk\u00f6kalastusseurannoissa saatiin ilahduttavaa tietoa aiempien vuosien kunnostuskohteilta, joista useilla havaittiin taimenen poikastuotantoa. Erityinen valonpilkahdus oli LUVY:n ja Virhon (Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry<\/a>) kunnostama Siuntionjoen pieni sivupuro, jossa taimenen poikasia havaittiin purettujen vaellusesteiden yl\u00e4puolelta. L\u00e4mpim\u00e4n ja kuivan kes\u00e4n takia taimenen poikasia oli isompiin jokiin ja puroihin verrattuna moninkertaisesti enemm\u00e4n viileiss\u00e4 puroissa, jotka saavat osan vedest\u00e4\u00e4n kylmist\u00e4 pohjavesist\u00e4. \u00a0\u00a0<\/p>\n

Hyvien tulosten my\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4lle LUUVIRSU-hankkeelle on my\u00f6nnetty jatkoa vesienhoidon toimenpideohjelmasta ja jatkossa hanke kantaa nime\u00e4 LUUVIRTA.<\/a> \u00a0<\/p>\n

\u201cUutta hanketta on pohjustettu jo virtavesien inventoinneilla ja maanomistajilta on tiedusteltu kiinnostusta virtavesikunnostuksiin. Joissain vaellusesteiden purkuun liittyviss\u00e4 kohteissa my\u00f6s mittaus- ja suunnitteluty\u00f6t on aloitettu, jotta hyv\u00e4\u00e4n vauhtiin p\u00e4\u00e4ssyt ty\u00f6 jatkuu katkeamatta my\u00f6s vuonna 2025<\/em>\u201d, toteaa hankep\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Juha-Pekka V\u00e4h\u00e4<\/strong>.\u00a0<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa virtavesien ennallistamisesta L\u00e4nsi-Uudellamaalla Vesientila-sivustolla<\/a>.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/p>\n

Joonas Tammivuori
\nymp\u00e4rist\u00f6asiantuntija
\nhankekoordinaattori
\njoonas.tammivuori@luvy.fi<\/a>
\n050 326 3302<\/a><\/p>\n

Juha-Pekka V\u00e4h\u00e4
\nhankep\u00e4\u00e4llikk\u00f6
\njuha-pekka.vaha@luvy.fi<\/a>
\n040 7750 7727<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Satoja metrej\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kunnostettua purouomaa L\u00e4nsi-Uudellemaalle \u2013 taimenen kutu n\u00e4ytti ennallistamisen vaikutukset<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9007","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9007","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9007"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9007\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9008,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9007\/revisions\/9008"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9007"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9007"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9007"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9007"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}