{"id":9061,"date":"2024-12-10T22:44:57","date_gmt":"2024-12-10T20:44:57","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9061"},"modified":"2024-12-10T22:46:31","modified_gmt":"2024-12-10T20:46:31","slug":"uusi-silakan-ravintotutkimus-massiaisnaytteenotto-arandan-tutkimusmatkan-yhteyteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2024\/12\/uusi-silakan-ravintotutkimus-massiaisnaytteenotto-arandan-tutkimusmatkan-yhteyteen\/","title":{"rendered":"Uusi silakan ravintotutkimus – massiaisn\u00e4ytteenotto – Arandan tutkimusmatkan yhteyteen"},"content":{"rendered":"

Luonnonvarakeskus ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus ovat kehitt\u00e4neet silakan ravintona t\u00e4rkeiden \u00e4yri\u00e4isten seurantamenetelm\u00e4\u00e4. Tulokset ovat lupaavia. Seuraamalla ravintovaroissa tapahtuvia muutoksia voidaan ennakoida my\u00f6s silakkakannan muutoksia. Kun ravintoa on runsaasti, silakat ovat hyv\u00e4kuntoisia ja tuottavat runsaasti laadukkaita m\u00e4timunia ja p\u00e4in vastoin.<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

Silakkakantojen heikon tilan vuoksi EU esitti silakan t\u00e4ydellist\u00e4 kalastuskieltoa It\u00e4merelle vuodelle 2024. Kalastuskielto olisi saattanut monet kalastus- ja kalanjalostusyritykset vaikeuksiin ja jopa lopettamaan toimintansa, mik\u00e4 olisi heikent\u00e4nyt suomalaista huoltovarmuutta merkitt\u00e4v\u00e4sti. Kansainv\u00e4lisen merentutkimusneuvoston (ICES) suosituksesta ja It\u00e4meren maiden voimakkaan poliittisen vastustuksen ansiosta EU kuitenkin p\u00e4\u00e4tti vain pienent\u00e4\u00e4 kalastuskiinti\u00f6it\u00e4 voimakkaasti. T\u00e4m\u00e4 oli lopulta riitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s.<\/p>\n

EU:n esityksen taustalla oli muun muassa Pohjanlahdella esiintyvien isojen silakoiden n\u00e4lkiintyminen ja todenn\u00e4k\u00f6iset n\u00e4lk\u00e4kuolemat vuonna 2021. Niiden katsottiin aiheutuneen poikkeuksellisen heikosta ravintotilanteesta, jolloin silakoiden ravintoel\u00e4inkannat olivat aallonpohjassaan. Asian selvitt\u00e4minen oli kuitenkin hankalaa, sill\u00e4 aikasarjoja kaikkien ravintoel\u00e4inten m\u00e4\u00e4rist\u00e4 tai biomassasta ei ollut olemassa eik\u00e4 t\u00e4ten k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

Massiaisten seurantamenetelm\u00e4n kehitt\u00e4minen aloitettiin 2022<\/h2>\n

Ensimm\u00e4iseksi laadimme suunnitelman massiaisten (isokokoisia \u00e4yri\u00e4isi\u00e4) silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 havainnoinnista kalasaaliin joukossa. Syksyst\u00e4 2022 alkaen kirjasimme jokaisen tutkimustroolivedon saaliissa havaittujen massiaisten runsauden indeksilukuna. Massiaisten runsauden arvioiminen kalanpyyt\u00e4miseen suunnitellulla, isosilm\u00e4isell\u00e4 tutkimustroolilla ei kuitenkaan ollut luotettavaa. Tarvittiin lis\u00e4keinoja.\u00a0<\/p>\n

Tietojen tarkentamiseksi p\u00e4\u00e4timme hankkia entist\u00e4 parempaa tutkimusaineistoa massiaiskannoista yhteisty\u00f6ss\u00e4 Syken asiantuntijoiden kanssa. Aineiston hankinnassa hy\u00f6dynnetiin Arandan vuosittaista kalantutkimusmatkaa, jolla katetaan my\u00f6s Selk\u00e4meri kokonaisuudessaan.\u00a0<\/p>\n

Koska massiaiset ovat suhteellisen suurikokoisia (n. 1\u20132.5 cm, kuva 1<\/strong>), ne ovat havaittavissa my\u00f6s monitaajuuskaikuluotauslaitteistolla. P\u00e4\u00e4timme selvitt\u00e4\u00e4 n\u00e4ytteenotolla luotaimen n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4, troolisaaliin seassa tavattavan ja n\u00e4ytehaaveilla saatavan massiaism\u00e4\u00e4r\u00e4n suhdetta. Lis\u00e4ksi haluttiin selvitt\u00e4\u00e4 meress\u00e4 esiintyv\u00e4n massiaism\u00e4\u00e4r\u00e4n suhdetta. N\u00e4in massiaism\u00e4\u00e4rist\u00e4 saataisiin mahdollisimman hyv\u00e4 k\u00e4sitys.\u00a0<\/p>\n

\n
\"Silakoita<\/div>
Kuva 1. Massiaisia (ruskea massa) kalansaaliin joukossa, kuva Laura Uusitalo.<\/figcaption><\/figure>\n

Jatkossa voitaisiin p\u00e4\u00e4asiassa kaikuluotaamalla, kalabiomassan tapaan, aikaansaada my\u00f6s massiaisten biomassaa kuvaava indeksi, joka kertoisi silakan ravintotilanteesta. Pilotoimme suunniteltua monitorointitutkimusta syksyn 2024 tutkimusmatkalla.\u00a0<\/p>\n

Teimme massiaisn\u00e4ytteenoton v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti troolauksen j\u00e4lkeen alkuy\u00f6st\u00e4, kun massiaiset l\u00e4htev\u00e4t pohjan l\u00e4helt\u00e4 kohti pintaa y\u00f6lliselle vertikaalivaellukselle. Massiaisia pyydettiin suurella el\u00e4inplanktonhaavilla, joka pyydyst\u00e4\u00e4 yli 0,5 cm \u00e4yri\u00e4isi\u00e4 pohjan l\u00e4helt\u00e4 pintaan teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 vedolla. Lis\u00e4ksi kaiun osoittamista tihe\u00e4mmist\u00e4 ja tyhjemmist\u00e4 kerroksista otettiin n\u00e4ytteet erityisell\u00e4 planktonhaavilla (Multinet-noudin), jolla pystyt\u00e4\u00e4n pyydyst\u00e4m\u00e4\u00e4n pieni\u00e4 \u00e4yri\u00e4isi\u00e4 tarkkaan m\u00e4\u00e4ritellyist\u00e4 vesikerroksista horisontaalisilla vedoilla. Pohjasta pintaan tehtyj\u00e4 haavivetoja (Mysis-haavi) k\u00e4ytettiin arvioimaan massiaisten m\u00e4\u00e4ri\u00e4 yleisemmin alueella ja MultiNet-vedoilla vahvistettiin kaiun antama tieto sek\u00e4 It\u00e4meress\u00e4 esiintyvien massiaislajien (Mysis\u00a0relicta\/M.\u00a0salemaai <\/em>ja M. mixta\u00a0<\/em>sek\u00e4 Neomysis integer<\/em>) ja niiden kehitysvaiheiden esiintymist\u00e4 eri vesikerroksissa.<\/p>\n

Alustavat tulokset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lupaavilta<\/h2>\n

Alustavat tulokset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lupaavilta ja ovat samansuuntaisia troolisaaliista tehtyjen havaintojen kanssa. T\u00e4n\u00e4 vuonna massiaiskantojen tila ja vastaavasti silakoiden kunto on huomattavasti parantunut verrattuna erityisesti vuoteen 2021, jolloin koko tutkimusmatkalla troolisaaliin seassa tavattiin vain muutama massiainen. Syksyn 2024 tutkimustroolisaaliin seassa niit\u00e4 puolestaan oli parhaimmillaan tuhansittain.<\/p>\n

Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen massiaistiheys Selk\u00e4merell\u00e4 oli 2024 tehtyjen haavivetojen perusteella noin 1 massiainen\/kuutiometri ja kaiun n\u00e4ytt\u00e4miss\u00e4 tiheimmiss\u00e4 kerroksissa keskim\u00e4\u00e4rin 7 massiaista\/kuutiometri (maksimissaan 10 yksil\u00f6\u00e4\/m3<\/sup>). Kaiun osoittamat tyhj\u00e4t kerrokset olivat massiaisn\u00e4ytteenotonkin perusteella tyhji\u00e4 tai hyvin harvoja. Jos keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen massiaism\u00e4\u00e4r\u00e4n kertoo Selk\u00e4meren vesitilavuudella, p\u00e4\u00e4see huimaan 4308 miljardiin massiaiseen koko altaalla. Luku voi olla liioiteltu, mutta antaa jonkinlaista kuvaa silakan ruokatarjonnasta.\u00a0<\/p>\n

Suurikokoinen ja silakalle niin ik\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 el\u00e4inplanktonin laji, Limnocalanus<\/em>-hankajalkainen (kuva 2<\/strong>), oli my\u00f6s v\u00e4hiss\u00e4 vuonna 2021 ja runsas vuoden 2024 haavivedoissa. Erityisesti massiaiset, jotka vaeltavat p\u00e4iv\u00e4ksi merenpohjan l\u00e4helle, mutta my\u00f6s hankajalkaiset, tarvitsevat happea koko vesipatsaassa. Jos Selk\u00e4meren happitilanne jatkaa heikkenemist\u00e4\u00e4n, tulee t\u00e4m\u00e4 vaikuttamaan heikent\u00e4v\u00e4sti \u00e4yri\u00e4isplanktonkantaan ja silakan ravintotilanteeseen.\u00a0<\/p>\n

\n
\"Mikroskooppikuva<\/div>
Kuva 2. Mikroskoopin alla kuvan keskell\u00e4 kaksi pienemp\u00e4\u00e4 Limnocalanus<\/em>-hankajalkais\u00e4yri\u00e4ist\u00e4 vastakkain, kuvan ala- ja yl\u00e4osassa massiaisia, kuva Maiju Lehtiniemi.\u00a0<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hde: luke.fi<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luonnonvarakeskus ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus ovat kehitt\u00e4neet silakan ravintona t\u00e4rkeiden \u00e4yri\u00e4isten seurantamenetelm\u00e4\u00e4. Tulokset ovat lupaavia. Seuraamalla ravintovaroissa tapahtuvia muutoksia voidaan ennakoida my\u00f6s silakkakannan muutoksia. Kun ravintoa on runsaasti, silakat ovat hyv\u00e4kuntoisia ja tuottavat runsaasti laadukkaita m\u00e4timunia ja p\u00e4in vastoin.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9061","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9061","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9061"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9061\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9064,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9061\/revisions\/9064"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9061"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9061"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9061"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9061"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}