{"id":9071,"date":"2024-12-17T10:33:47","date_gmt":"2024-12-17T08:33:47","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9071"},"modified":"2024-12-17T10:33:47","modified_gmt":"2024-12-17T08:33:47","slug":"tutkimus-kalatie-ja-ohjainrakenteet-parantavat-merkittavasti-jokea-alas-vaeltavien-kalojen-selviytymismahdollisuuksia-mustionjoen-billnasin-voimalaitospadolla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2024\/12\/tutkimus-kalatie-ja-ohjainrakenteet-parantavat-merkittavasti-jokea-alas-vaeltavien-kalojen-selviytymismahdollisuuksia-mustionjoen-billnasin-voimalaitospadolla\/","title":{"rendered":"Tutkimus: Kalatie ja ohjainrakenteet parantavat merkitt\u00e4v\u00e4sti jokea alas vaeltavien kalojen selviytymismahdollisuuksia Mustionjoen Billn\u00e4sin voimalaitospadolla"},"content":{"rendered":"
\"Kuvassa<\/a>
Kuvassa n\u00e4kyy k\u00e4velylaiturin molemmin puolin my\u00f6s alasvaellustutkimuksessa k\u00e4ytetyt kelluvat PIT-merkkien lukulaitteen antennit. Kuva otettu 10.5.2023. (LUVY \/ Juha-Pekka V\u00e4h\u00e4)\u00a0<\/figcaption><\/figure>\n

Mustionjoen Billn\u00e4sin voimalaitoksen yl\u00e4kanavaan rakennetulla k\u00e4velylaiturilla on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 kalojen ohjaamisessa kalatiehen. Kun jokea alas vaeltavat kalat ohjautuvat kalatiehen voimalaitoksen turbiinien sijaan, voimalaitoksen aiheuttama kuolleisuus v\u00e4henee.
\n<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

Raaseporissa Mustionjokea alavirtaan vaeltavia kaloja ohjaava rakenne jopa puolitti alasvaeltavien kalojen kuolleisuuden Billn\u00e4sin voimalaitospadolla, selvi\u00e4\u00e4 L\u00e4nsi-Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry:n tutkimuksesta<\/a>. Vaellus jokia alavirtaan on osa vaelluskalojen elinkiertoa ja yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin paluu merelt\u00e4 jokeen lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Voimalaitospadot est\u00e4v\u00e4t paitsi kalan nousun jokeen, my\u00f6s aiheuttavat jokia alas vaeltavien kalojen kuolemia erityisesti, jos ne joutuvat uimaan voimalaitoksen turbiinikanavien l\u00e4pi. Mustionjoella tehty kehitys- ja tutkimusty\u00f6 alasvaelluksen helpottamiseksi ja saadut tulokset ovat Suomessa ensimm\u00e4iset laatuaan.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

L\u00e4nsi-Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry on tutkinut ja parantanut yhdess\u00e4 Raaseporin kaupungin, Karjaanjoen alueen kuntien ja muiden yhteisty\u00f6kumppanien kanssa vaelluskalojen kulkumahdollisuuksia patojen ohi Mustionjoella Raaseporissa jo vuodesta 2015. Syksyll\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 LUVYn koordinoimassa MUSKALAT-hankkeessa alasvaellusrakenteen kehitysty\u00f6st\u00e4 saatiin hyvi\u00e4 tuloksia, kun tutkimus osoitti, ett\u00e4 ainakin joka kolmas alasvaeltava kala k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Billn\u00e4siss\u00e4 kalatiet\u00e4 voimalaitoksen turbiinikanavan sijaan. Mustionjoen \u00c5minneforsin ja Billn\u00e4sin voimalaitospatoihin rakennetut kalatiet otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 2020 kalojen yl\u00f6svaelluksen mahdollistamiseksi. Vuotta my\u00f6hemmin Billn\u00e4sin voimalaitoksen yl\u00e4kanavaan rakennettiin k\u00e4velysilta ja sen alle asennettiin ohjainverho ohjaamaan my\u00f6s alasp\u00e4in vaeltavat kalat kalatiehen, voimalaitoksen turbiinikanavien sijaan.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Vuonna 2023 Billn\u00e4sin alasvaellusrakennetta kehitettiin edelleen ja ohjainverhot aseteltiin osin uudelleen. Samalla tutkittiin erilaisia ohjain- tai houkutteluratkaisuja kalojen ohjaamiseksi kalatiehen. Kes\u00e4n 2023 alasvaellustutkimuksessa vapautettiin viidess\u00e4 er\u00e4ss\u00e4 yhteens\u00e4 tuhat PIT-mikrosirulla merkitty\u00e4 lohen vaelluspoikasta. Kalatiehen ja turbiinikanavien eteen asennetuilla antenneilla saatiin tietoa kalojen reittivalinnasta joko kalatiehen tai turbiineille. Vapautettujen kalaerien v\u00e4lill\u00e4 koeasetelmassa oli eroa virtausolosuhteissa ja kalatien suuaukon valaistuksessa houkuttelevuuden parantamiseksi.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Tutkimuksessa Mustionjoella pystyttiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Suomessa todentamaan, ett\u00e4 kalat saatiin ohjattua k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kalatiet\u00e4 vaellusreittin\u00e4 my\u00f6s jokea alasp\u00e4in vaeltaessa: tutkimuskaloista 34 % ohjautui kalatiehen. Vapautuserien v\u00e4lill\u00e4 oli kuitenkin vaihtelua siin\u00e4, kuinka paljon niist\u00e4 ohjautui kalatiehen (15 % \u2013 45 %). Valaisemalla kalatien suuaukkoa kirkkaalla valolla ja valkolevyll\u00e4 pystyttiin ohjautuvuutta kalatiehen kasvattamaan haasteellisissa virtaamaolosuhteissakin jopa 55 prosenttia valaisemattomaan tilanteeseen verrattuna.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

Alasvaelluksen kehitysty\u00f6 ja tutkimuksista saatava tieto on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rakennettujen jokien vaelluskalakantojen elvytt\u00e4misen kannalta, sill\u00e4 kalojen kuolleisuus voimalaitosten turbiineihin voi olla korkea.\u00a0 Billn\u00e4sin voimalaitoksella kuolleisuus oli aiempien tutkimusten mukaan jopa 56 % (2021), mutta alasvaellusrakenteiden ja valaistuksen avulla Billn\u00e4sin voimalaitoksen aiheuttama kuolleisuus saatiin jopa puolitettua (28 %).\u00a0\u00a0<\/p>\n

\u201c<\/em>Tutkimustulos ilahdutti ja v\u00e4h\u00e4n yll\u00e4ttikin positiivisesti<\/em>. Ep\u00e4ilimme, onnistuuko kalojen ohjaaminen kalatieh<\/em>en, mutta <\/em>tulokset osoittavat, ett\u00e4 se on mahdollista ja melko suurikin osa <\/em>kaloista <\/em>voi ohjauskeinojen avulla v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 <\/em>voimalaitosturbiinit<\/em>\u201d<\/em>, sanoo tutkimusta vet\u00e4nyt hankep\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Juha-Pekka <\/strong>V\u00e4h\u00e4<\/strong> LUVYlta.\u00a0<\/p>\n

Mustionjoella aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan kuolleisuudessa on eroja voimalaitosten v\u00e4lill\u00e4. Esimerkiksi \u00c5minneforsin voimalaitoksen Kaplan-turbiini on kaloille huomattavasti Billn\u00e4sin turbiineja hell\u00e4varaisempi (kuolleisuus vain noin 4 %).\u00a0\u00a0<\/p>\n

Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet kehitt\u00e4\u00e4, tutkia ja lis\u00e4t\u00e4 kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksista parantavista rakenteista. Alasvaellusrakenteista ei juurikaan ole kokemuksia Suomen voimalaitoksilta: Raaseporin kaupungin toteuttama Billn\u00e4sin alasvaellusrakenne on ensimm\u00e4inen toimivaksi todettu alasvaellusrakenne Suomessa. Mustionjoella vaelluskalojen palauttamisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6ss\u00e4 alueen kuntien kanssa osana L\u00e4nsi-Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry:n (LUVY) koordinoimaa Lohikalat Karjaanjokeen -vesist\u00f6visiota.\u202f\u00a0<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa lohikalojen palauttamisesta nettisivulta: Lohikalat Karjaanjokeen 2030 \u2013 L\u00e4nsi-Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry (LUVY)<\/a><\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/p>\n

Juha-Pekka V\u00e4h\u00e4 (tavoitettavissa 18.12. saakka)
\nhankep\u00e4\u00e4llikk\u00f6
\njuha.pekka.vaha@luvy.fi
\n040 7750 7727<\/p>\n

MUSKALAT-hanketta<\/a> rahoittavat Lohikalat Karjaanjokeen -vision<\/a> sopimusrahoittajat: Raasepori<\/a>, Lohja<\/a>, Vihti<\/a>, Karkkila<\/a>, Loppi<\/a> ja L\u00e4nsi-Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 (LUVY). Lis\u00e4ksi hanketta rahoittaa Tammisaari-Pohjan kalatalousalue<\/a>. Hankkeen kokonaiskustannus on 172 714 \u20ac. Hanke saa rahoitusta Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n<\/a> NOUSU-ohjelmasta<\/a> 50 % toteutuneista kuluista.<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mustionjoen Billn\u00e4sin voimalaitoksen yl\u00e4kanavaan rakennetulla k\u00e4velylaiturilla on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 kalojen ohjaamisessa kalatiehen. Kun jokea alas vaeltavat kalat ohjautuvat kalatiehen voimalaitoksen turbiinien sijaan, voimalaitoksen aiheuttama kuolleisuus v\u00e4henee.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9071","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9071","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9071"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9071\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9073,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9071\/revisions\/9073"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9071"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9071"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9071"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9071"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}