{"id":9103,"date":"2025-01-16T15:29:27","date_gmt":"2025-01-16T13:29:27","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9103"},"modified":"2025-01-16T15:29:27","modified_gmt":"2025-01-16T13:29:27","slug":"merenpinnan-nousu-vaikuttaa-rannikon-tulvariskeihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2025\/01\/merenpinnan-nousu-vaikuttaa-rannikon-tulvariskeihin\/","title":{"rendered":"Merenpinnan nousu vaikuttaa rannikon tulvariskeihin"},"content":{"rendered":"<div data-v-3e101050=\"\">\n<div class=\"lead-paragraph pb-4\" data-v-3e101050=\"\"><strong>Merivedenkorkeutta on mitattu Suomen rannikolla monin paikoin jo noin 100 vuoden ajan. Pitkien ja laadukkaiden havaintoaikasarjojen avulla voidaan tutkia muun muassa sit\u00e4, miten l\u00e4mpenev\u00e4 ilmasto vaikuttaa merenpinnan korkeuteen pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/strong><\/div>\n<p><!--more--><\/p>\n<p><figure id=\"attachment_9105\" aria-describedby=\"caption-attachment-9105\" style=\"width: 1200px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/IMG_2912_IL_web_1200x675.webp\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-9105\" src=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/IMG_2912_IL_web_1200x675.webp\" alt=\"Vanhankaupunginlahti Helsingiss\u00e4 huhtikuussa 2020. Kuva: Kari \u00d6sterberg.\" width=\"1200\" height=\"675\" srcset=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/IMG_2912_IL_web_1200x675.webp 1200w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/IMG_2912_IL_web_1200x675-300x169.webp 300w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/IMG_2912_IL_web_1200x675-1024x576.webp 1024w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/IMG_2912_IL_web_1200x675-768x432.webp 768w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/IMG_2912_IL_web_1200x675-18x10.webp 18w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/IMG_2912_IL_web_1200x675-850x478.webp 850w\" sizes=\"auto, (max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-9105\" class=\"wp-caption-text\">Vanhankaupunginlahti Helsingiss\u00e4 huhtikuussa 2020. Kuva: Kari \u00d6sterberg.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<div data-v-3e101050=\"\">\n<div data-v-3e101050=\"\">\n<div>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Ilmastonmuutos nostaa valtamerten pintaa sit\u00e4 mukaa, kun merivesi l\u00e4mpenee sek\u00e4 manner- ja vuoristoj\u00e4\u00e4tik\u00f6t sulavat. Viime vuosikymmenin\u00e4 valtamerten pinnannousu on kiihtynyt erityisesti j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden hupenemisen takia. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen vedenpinnan nousun my\u00f6t\u00e4 meritulvariskit kasvavat tulevaisuudessa ymp\u00e4ri maapalloa.<\/p>\n<p>Valtamerten pinnannousun vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t yh\u00e4 selvemmin my\u00f6s Suomen rannikolla. Suomessa tehty vedenkorkeustutkimus on suuntautunut viime vuosina keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen merenpinnan tulevan k\u00e4yt\u00f6ksen arviointiin sek\u00e4 \u00e4\u00e4rivedenkorkeuksien ja niihin liittyvien ep\u00e4varmuuksien mallintamiseen.<\/p>\n<blockquote>\n<p>Valtamerten pinnannousun vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t yh\u00e4 selvemmin my\u00f6s Suomen rannikolla.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 Suomen rannikon vedenkorkeus riippuu eritoten maankohoamisesta ja valtamerten pinnannoususta. Maankuori palautuu Suomessa edellisen j\u00e4\u00e4kauden aikaisesta puristuksesta kohoten 3\u20139 mm vuodessa, voimakkaimmin Merenkurkun alueella ja heikoiten Suomen etel\u00e4isell\u00e4 rannikolla. Havaintoaikasarjat osoittavat, ett\u00e4 toistaiseksi merenpinta on laskenut koko Suomen rannikolla. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 maankohoaminen on ollut merenpinnan nousua voimakkaampaa. Kiihtyv\u00e4ll\u00e4 tahdilla etenev\u00e4 valtamerten pinnannousu aiheuttaa sen, ett\u00e4 jatkossa maankohoamisen nopeus ei riit\u00e4 kumoamaan merenpinnan nousua t\u00e4ysin.<\/p>\n<p>Kun otetaan huomioon valtamerten pinnannousu erilaisilla p\u00e4\u00e4st\u00f6kehityspoluilla, paikallinen maankohoaminen sek\u00e4 It\u00e4meren tuulisuuden muutokset, on odotettavissa, ett\u00e4 Suomen rannikon merenpinta muuttuu kuluvan vuosisadan aikana seuraavasti:<\/p>\n<ul>\n<li>\n<p>Tiukkojen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksien (RCP2.6\/SSP1-2.6-skenaario) toteutuessa, merenpinta nousisi Suomenlahdella 5\u201315 cm, ja Selk\u00e4merell\u00e4 ja Per\u00e4merell\u00e4 merenpinta laskisi 10\u201340 cm.<\/p>\n<\/li>\n<li>\n<p>Keskitason p\u00e4\u00e4st\u00f6polulla (RCP4.5\/SSP2-4.5-skenaario, jota pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimp\u00e4n\u00e4 kehitysvaihtoehtona), merenpinta kohoaisi Suomenlahdella 20\u201330 cm, Selk\u00e4merell\u00e4 merenpinta laskisi 0\u201325 cm ja Per\u00e4merell\u00e4 laskua tapahtuisi 20\u201330 cm.<\/p>\n<\/li>\n<li>\n<p>Voimakkaana jatkuvien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen (RCP8.5\/SSP5-8.5-skenaario) realisoituessa, merenpinta nousisi kauttaaltaan Suomen rannikolla: Suomenlahdella 50\u201360 cm, Selk\u00e4merell\u00e4 5\u201335 cm ja Per\u00e4merell\u00e4 0\u201310 cm.<\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p>Lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 Suomen rannikon vedenkorkeus vaihtelee tuulen ja ilmanpaineen heilahtelujen mukana. Erityisen korkeat vedenkorkeudet esiintyv\u00e4t It\u00e4merell\u00e4 tyypillisesti myrskyjen aikaan, jolloin vesi nousee kovien tuulien ja matalan ilmanpaineen takia.<\/p>\n<p>Mik\u00e4li myrsky kasvaa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen voimakkaaksi ja etenee optimaalista reitti\u00e4 pitkin, voi merenpinta nousta enn\u00e4tyskorkeuksiin. Merenpinta nousee myrskyn aikana sit\u00e4 korkeammalle, mit\u00e4 voimakkaampi ja hitaammin etenev\u00e4 matalapaine on.<\/p>\n<h2>Vedenkorkeustutkimus tukee rannikkoturvallisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista<\/h2>\n<p>Meritulvatilanteisiin vaikuttaa matalapaineen voimakkuuden lis\u00e4ksi se, kuinka monta matalapainetta esiintyy per\u00e4kk\u00e4in. Rypp\u00e4in\u00e4 esiintyviin matalapaineisiin liittyy usein pitk\u00e4\u00e4n jatkuneita l\u00e4nsituulia, jotka puskevat Tanskan salmien kautta vett\u00e4 sis\u00e4\u00e4n It\u00e4meren altaaseen, jolloin vesim\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ehdi palautua It\u00e4meren ja Pohjanmeren v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in It\u00e4meren vedenpinta nousee. Rannikolla havaittavat vedenkorkeusmaksimit ovat noin 2\u20133 kertaa (25\u201348 senttimetri\u00e4) suurempia tilanteessa, jossa It\u00e4meren yli kulkee viikon aikana v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmen per\u00e4kk\u00e4isen voimakkaan matalapaineen joukko verrattuna yksitt\u00e4isen matalapaineen aikaansaamaan vedenkorkeushuippuun.<\/p>\n<p>Rannikkosuunnittelun n\u00e4k\u00f6kulmasta vedenkorkeuden \u00e4\u00e4ritilanteiden suuruuden ja syntymekanismien selvitt\u00e4misen lis\u00e4ksi on keskeist\u00e4 pysty\u00e4 arvioimaan sit\u00e4, miten usein tietty vedenkorkeus toistuu ja miten luotettavia n\u00e4m\u00e4 arviot ovat. Alueellisten tilastollisten mallien avulla pystyt\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n rajallista havaintoaineistoa paremmin kuin perinteisill\u00e4 menetelmill\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 rannikkotulvien toistuvuusarvioiden ep\u00e4varmuuksia pystyt\u00e4\u00e4n kuvaamaan yh\u00e4 paremmin.<\/p>\n<p>Vedenkorkeustutkimus tukee monella tapaa Suomen rannikkoturvallisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Merenpinnan k\u00e4yt\u00f6ksen arvioita hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n mm. rannikkotulva-alueiden identifioinnissa, meritulvakartoissa, rannikkorakentamisessa, meritulvariskien hallinnan suunnittelussa sek\u00e4 ydinvoimaloiden turvallisen toiminnan tukena.<\/p>\n<h2>Lue lis\u00e4\u00e4:<\/h2>\n<p><strong>Julkaisun viitetiedot: <\/strong>Leijala, U. 2024: Merenpinnan nousu vaikuttaa rannikon tulvariskeihin, 26(10), 8\u201310, <a class=\"external\" href=\"https:\/\/www.doi.org\/10.35614\/ISSN-2341-6408-IK-2024-10-02\">https:\/\/doi.org\/10.35614\/ISSN-2341-6408-IK-2024-10-02<\/a><\/p>\n<p>Pellikka ym., 2023. Probabilistic projections and past trends of sea level rise in Finland. <a class=\"external\" href=\"https:\/\/doi.org\/10.5194\/nhess-23-1613-2023\">https:\/\/doi.org\/10.5194\/nhess-23-1613-2023<\/a><\/p>\n<p>Rantanen ym., 2024. The impact of serial cyclone clustering on extremely high sea levels in the Baltic Sea. <a class=\"external\" href=\"https:\/\/doi.org\/10.1029\/2023GL107203\">https:\/\/doi.org\/10.1029\/2023GL107203<\/a><\/p>\n<p>R\u00e4ty ym., 2023. Bayesian hierarchical modelling of sea-level extremes in the Finnish coastal region. <a class=\"external\" href=\"https:\/\/doi.org\/10.5194\/nhess-23-2403-2023\">https:\/\/doi.org\/10.5194\/nhess-23-2403-2023<\/a><\/p>\n<p>S\u00e4rkk\u00e4 ym., 2024. Simulating sea level extremes from synthetic low-pressure systems. <a class=\"external\" href=\"https:\/\/doi.org\/10.5194\/nhess-24-1835-2024\">https:\/\/doi.org\/10.5194\/nhess-24-1835-2024<\/a><\/p>\n<p><strong>Teksti: <\/strong>Ulpu Leijala<\/p>\n<p><em>Teksti on julkaistu alun perin Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-digilehdess\u00e4 10\/2024.<\/em><\/p>\n<p>L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/www.ilmatieteenlaitos.fi\/artikkeli\/7x961xHCLh0WXoHssLqEpS\">ilmatieteenlaitos.fi<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<div data-v-3e101050=\"\">\u00a0<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Merivedenkorkeutta on mitattu Suomen rannikolla monin paikoin jo noin 100 vuoden ajan. Pitkien ja laadukkaiden havaintoaikasarjojen avulla voidaan tutkia muun muassa sit\u00e4, miten l\u00e4mpenev\u00e4 ilmasto vaikuttaa merenpinnan korkeuteen pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9103","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9103","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9103"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9103\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9107,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9103\/revisions\/9107"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9103"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9103"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9103"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9103"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}