{"id":9124,"date":"2025-02-05T12:27:27","date_gmt":"2025-02-05T10:27:27","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9124"},"modified":"2025-02-05T12:27:27","modified_gmt":"2025-02-05T10:27:27","slug":"lohen-tieteellisen-kalastuksen-tulokset-tukevat-suomen-rannikkokalastuksen-sallimista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2025\/02\/lohen-tieteellisen-kalastuksen-tulokset-tukevat-suomen-rannikkokalastuksen-sallimista\/","title":{"rendered":"Lohen tieteellisen kalastuksen tulokset tukevat Suomen rannikkokalastuksen sallimista"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Lohen tieteellisen kalastuksen tulosten mukaan Suomen rannikkokalastus ei ole uhka Ljunganin lohikannalle, joten kalastusta ei ole tarpeen rajoittaa t\u00e4m\u00e4n lohikannan turvaamiseksi.<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

Kes\u00e4ll\u00e4 2024 Selk\u00e4merell\u00e4, Saaristomerell\u00e4 ja Ahvenanmerell\u00e4 toteutetun lohen tieteellisen kalastuksen analyysien tulokset ovat valmistuneet. Tulosten mukaan lohen tieteellisess\u00e4 kalastuksessa saatiin saaliiksi vain satunnaisia Ljungan-Indal-\u00c5ngermanjokien lohia, eik\u00e4 Suomen rannikkokalastus ole siten uhka Ljunganin lohikannalle.\u00a0<\/p>\n

Tulokset tukevat my\u00f6s Kansainv\u00e4lisen merentutkimusneuvosto ICESin 31.5.2024 antamaa tieteellist\u00e4 neuvoa ja EU:n neuvoston lokakuussa 2024 tekem\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jonka mukaan lohenkalastus on sallittu vuonna 2025 Per\u00e4meren lis\u00e4ksi my\u00f6s Selk\u00e4meren, Saaristomeren ja Ahvenanmeren rannikoilla.<\/p>\n

Tieteellisen kalastuksen toteutus ja tarkemmat tulokset<\/h2>\n

Lohen tieteellisen kalastuksen tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4 saaliiksi saatujen luonnonlohien alkuper\u00e4. Samalla p\u00e4ivitettiin lohien alkuper\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelyyn k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 vertailuaineisto ja menetelm\u00e4. Vertailuaineisto jaettiin geneettisten profiiliensa perusteella 20 perim\u00e4lt\u00e4\u00e4n eroavaan ryhm\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/p>\n

Erityisen\u00e4 mielenkiinnon kohteena ollut Ljunganjoen lohikanta ei eronnut geneettisesti samalle rannikon alueelle laskevien Indal- ja \u00c5ngermanjokien lohista. Indal- ja \u00c5ngermanjokien lohikannat ovat p\u00e4\u00e4osin viljelykantoja ja rasvaev\u00e4leikattuja, eik\u00e4 niiss\u00e4 ole mainittavaa lohen luonnonpoikastuotantoa.<\/p>\n

Tieteellisess\u00e4 kalastuksessa pyydettiin yhteens\u00e4 3 162 lohta. Niist\u00e4 2 394 (noin 76 %) oli rasvaev\u00e4llisi\u00e4 luonnonlohia, joista kirjattiin tarvittavat tiedot ja otettiin suomun\u00e4ytteet, jotka l\u00e4hetettiin Luonnonvarakeskukselle. Saalisn\u00e4ytekaloista 286 kpl saatiin saaliiksi ajanjaksolla 27.\u201331.toukokuuta, 834 kpl 1.\u201310.kes\u00e4kuuta, 916 kpl 11\u201320 kes\u00e4kuuta, 271 kpl 21\u201330 kes\u00e4kuuta ja 87 kpl hein\u00e4kuussa.<\/p>\n

Luonnonvarakeskus sai kyseisilt\u00e4 aluksilta yhteens\u00e4 2400 saalisn\u00e4ytett\u00e4. Geneettinen profiili onnistuttiin saamaan 2371 n\u00e4ytteest\u00e4. Hyl\u00e4tyist\u00e4 29 n\u00e4ytteest\u00e4 ei saatu DNA:ta; koska n\u00e4yte joko puuttui kokonaan tai siin\u00e4 oli useamman yksil\u00f6n DNA:ta tai muita ep\u00e4puhtauksia. Kalastajien huolellisen n\u00e4ytteenottoty\u00f6n ansiosta aineisto on laadukas, ja sit\u00e4 voidaan jatkossa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monipuolisesti lohitutkimuksessa ja Kansainv\u00e4lisen merentutkimusneuvoston (ICES) arviointity\u00f6ss\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Saalisn\u00e4ytteet jaettiin geneettisten profiiliensa perusteella lohikantaryhmiin. M\u00e4\u00e4ritelt\u00e4ess\u00e4 yksitt\u00e4isten kalojen alkuper\u00e4\u00e4 (todenn\u00e4k\u00f6isyys > 95 %), Ljungan-Indal-\u00c5ngermanjokien lohia oli aineistossa kolme. N\u00e4m\u00e4 kolme kalaa ovat todenn\u00e4k\u00f6isimmin joko Ljunganista tai Indal- ja \u00c5ngermanjokien istutettuja lohia, joiden rasvaev\u00e4leikkaus on ep\u00e4onnistunut.<\/p>\n

Koko lohisaaliisn\u00e4ytteeseen perustuvat kantaosuusarviot ovat yleisesti luotettavampia kuin yksitt\u00e4isille lohille lasketut alkuper\u00e4t, koska niiss\u00e4 on otettu huomioon koko otoskoon kattava todenn\u00e4k\u00f6isyyksiin perustuva virheiden mahdollisuus. N\u00e4in analysoituna Ljungan-Indal-\u00c5ngermanjokien kantaosuusarvio on 0,18 % saalisn\u00e4ytteist\u00e4 (95 % luottamusv\u00e4li: 0,05\u20130,36 %), mik\u00e4 vastaa 1\u20139 lohta. Suurin osa n\u00e4ytteist\u00e4 (86 %) oli per\u00e4isin Per\u00e4meren Suomen puoleisten luonnonkantajokien sek\u00e4 Kalixjoen lohikannoista, ja n\u00e4ist\u00e4 1,4 % oli Simojoen kannasta. Lis\u00e4ksi n\u00e4ytteiss\u00e4 oli lohia muista Ruotsin lohijoista (9,8 %) sek\u00e4 Nevan-Kymijoen kannasta (2,3 %).<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/strong>
\nlohen tieteellisen kalastuksen toteutus ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko: yksik\u00f6n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Risto Lampinen, maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6, p. 0295 162 458, risto.lampinen@gov.fi\u00a0
\ngeneettinen analyysi: erikoistutkija Tuomas Leinonen, Luonnonvarakeskus, p. 0295 322 020, etunimi.sukunimi@luke.fi<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lohen tieteellisen kalastuksen tulosten mukaan Suomen rannikkokalastus ei ole uhka Ljunganin lohikannalle, joten kalastusta ei ole tarpeen rajoittaa t\u00e4m\u00e4n lohikannan turvaamiseksi.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9124","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9124","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9124"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9124\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9126,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9124\/revisions\/9126"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9124"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9124"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9124"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9124"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}