{"id":9162,"date":"2025-03-06T06:17:02","date_gmt":"2025-03-06T04:17:02","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9162"},"modified":"2025-03-06T06:17:40","modified_gmt":"2025-03-06T04:17:40","slug":"lansi-uudenmaan-vesien-tilassa-parannusta-mutta-myos-haasteita-lahes-50-vuoden-seuranta-nayttaa-kehityksen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2025\/03\/lansi-uudenmaan-vesien-tilassa-parannusta-mutta-myos-haasteita-lahes-50-vuoden-seuranta-nayttaa-kehityksen\/","title":{"rendered":"L\u00e4nsi-Uudenmaan vesien tilassa parannusta, mutta my\u00f6s haasteita: l\u00e4hes 50 vuoden seuranta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kehityksen"},"content":{"rendered":"
L\u00e4nsi-Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry on seurannut alueen vesien tilaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti velvoitetarkkailujen ja yhteistarkkailujen muodossa jo noin 50 vuotta eli yhdistyksen toiminnan alkuvuosista l\u00e4htien. Esimerkiksi Lohjanj\u00e4rven tila on kohentunut merkitt\u00e4v\u00e4sti viidess\u00e4 vuosikymmeness\u00e4, mutta rehev\u00f6ityminen piinaa yh\u00e4 laajasti l\u00e4ntisen Uudenmaan j\u00e4rvi\u00e4 ja It\u00e4meren rannikkoa. Rehev\u00f6itymist\u00e4 edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s ilmaston l\u00e4mpeneminen, jonka vuoksi my\u00f6s j\u00e4\u00e4peitteisyyden kesto on lyhentynyt.\u00a0<\/strong><\/div>\n
\u00a0<\/div>\n

<\/p>\n

\u00a0<\/div>\n
\"\"<\/div>\n
\n

Vesin\u00e4ytteenottoa rannikolla helmikuussa 2025. (LUVY \/ Arto Muttilainen)<\/em>\u00a0<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4nsi-Uudenmaan aktiivinen ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen vedenlaadun seuranta alkoi, kun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 1960-luvulla toi velvoitteita vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n j\u00e4tevesikuormituksen vaikutuksien seurantaan. 1970-luvulta l\u00e4htien alueen toimijat, kuten kunnalliset puhdistamot ja teollisuuslaitokset, alkoivat tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja saman alueen erillisi\u00e4 velvoitetarkkailuja yhdistettiin laajemmiksi yhteistarkkailuiksi. Yhteistarkkailussa vesist\u00f6alueen, kuten Hiidenveden, tilaa seurataan yhteistoiminnassa ja tulokset raportoidaan yhdess\u00e4. N\u00e4in seurantaa on voitu toteuttaa kustannustehokkaammin ja tarkkailtavan alueen tilasta on saatu parempi kokonaisk\u00e4sitys.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Hiidenveden alueella yhteistarkkailu aloitettiin vuonna 1983 ja Lohjanj\u00e4rven alueella jo vuonna 1978. Merialueillakin on toteutettu yhteistarkkailuja noin 50 vuoden ajan: Pohjanpit\u00e4j\u00e4nlahden ja Tammisaaren merialueen vedenlaatua on tutkittu yhteistarkkailun muodossa jo vuodesta 1975 l\u00e4htien. Hangon merialueella on tehty erillisi\u00e4 velvoitetarkkailuja vuodesta 1976 alkaen, ja siell\u00e4 vuodesta 1981 alkaen tarkkailut yhdistettiin yhteistarkkailuksi. Pikkalanlahden yhteistarkkailu on aloitettu vuonna 1975 ja Pikkalanlahteen laskevan Siuntionjoen vesist\u00f6n vedenlaatua on tarkkailtu yhteistarkkailun muodossa 1970-luvulta l\u00e4htien.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Viime vuosien aikana yhteistarkkailualueita on edelleen laajennettu kattamaan koko valuma-alueita eli esimerkiksi Pikkalanlahden ja Siuntionjoen alueen tarkkailuraportit on yhdistetty laajemman kokonaisn\u00e4kemyksen saamiseksi.\u00a0<\/p>\n

Uudenmaan suurin j\u00e4rvi pelastui happikadolta<\/strong>\u00a0<\/h2>\n

Lohjanj\u00e4rven tila heikkeni huolestuttavasti 60\u201370-luvuilla, kertoo Stig L\u00f6nnqvist<\/strong>, joka oli perustamassa LUVYa eli silloista L\u00e4nsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistyst\u00e4 vuonna 1975 ja oli sen toiminnanjohtajana l\u00e4hes 20 vuotta:\u00a0<\/p>\n

\u201cJ\u00e4rven tila oli yleisesti ottaen tyydytt\u00e4v\u00e4 eli luokassa 3 skaalalla 1\u20135, mutta meill\u00e4 oli suuria riskej\u00e4, esimerkiksi Aurlahdella ja Isosel\u00e4n syv\u00e4nteell\u00e4. Syv\u00e4nne uhkasi menn\u00e4 kokonaan hapettomaksi, ja ison syv\u00e4nteen joutuminen hapettomaksi lis\u00e4isi rehev\u00f6itymist\u00e4 hirvitt\u00e4v\u00e4sti.\u201d<\/em>\u00a0<\/p>\n

Vuonna 2019 Lohjanj\u00e4rven p\u00e4\u00e4allas luokiteltiin ekologiselta tilaltaan hyv\u00e4ksi ja Aurlahti sek\u00e4 Lohjanj\u00e4rven etel\u00e4inen alue tyydytt\u00e4v\u00e4ksi. My\u00f6s happitilanne on helpottanut: 1970-luvun j\u00e4lkeen Isosel\u00e4n syv\u00e4nne ei ole mennyt t\u00e4ysin hapettomaksi (kuva 1). \u00a0<\/p>\n

\"\"<\/figure>\n

Kuva 1. Lohjanj\u00e4rven Isosel\u00e4n havaintopaikan alimman mittaussyvyyden happipitoisuudet 1950-luvulta l\u00e4htien.<\/em>\u00a0<\/p>\n

Happitilanteen positiivisesta kehityksest\u00e4 huolimatta Lohjanj\u00e4rven Isosel\u00e4ll\u00e4 pintaveden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet ovat pysytelleet p\u00e4\u00e4osin samalla tasolla viimeisen 50 vuoden aikana. Viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana kokonaistyppipitoisuudet ovat kuitenkin olleet hieman aiempaa alhaisemmalla tasolla (kuva 2).\u00a0<\/p>\n

\"\"<\/figure>\n

Kuva 2. Lohjanj\u00e4rven Isosel\u00e4n havaintopaikan pintaveden kokonaisfosfori- ja -typpipitoisuudet 1960-luvulta l\u00e4htien.<\/em>\u00a0<\/p>\n

J\u00e4\u00e4peitteinen aika Lohjanj\u00e4rvell\u00e4 on lyhentynyt 40 vuoden aikana (kuva 3):\u00a0<\/p>\n

\"\"
<\/figcaption><\/figure>\n

Kuva 3. Lohjanj\u00e4rven Isosel\u00e4n j\u00e4\u00e4peitteisyyden kesto vuorokausina vuosina 1980\u20132022. (L\u00e4hde: Heikki Kajosaari, Pekka Ilmarinen ja Mikko Rosendahl)\u00a0<\/em><\/p>\n

Pistem\u00e4inen kuormitus v\u00e4hentynyt<\/strong>\u00a0<\/h2>\n

Pistem\u00e4isist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 tulevan kuormituksen vaikutus vesien tilaan on v\u00e4hentynyt huomattavasti LUVYn 50-vuotisen taipaleen aikana. J\u00e4tevedenpuhdistustekniikat ovat kehittyneet 1980-luvulta l\u00e4htien ja pienten puhdistamojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt, kun j\u00e4tevesien k\u00e4sittely on keskitetty isompiin puhdistamoihin ja k\u00e4sittely on tehostunut. Erityisesti orgaanisen aineen ja fosforin p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat pienentyneet voimakkaasti 1970-luvun p\u00e4\u00e4st\u00f6m\u00e4\u00e4rist\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Ilmastonmuutos tuo uudenlaisia haasteita s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden my\u00f6t\u00e4 ja j\u00e4tevedenpuhdistamotkin joutuvat sopeutumaan entist\u00e4 vaihtelevampiin olosuhteisiin ja varmistamaan toimintansa tehokkuutta kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi kovilla sateilla suuret vesim\u00e4\u00e4r\u00e4t heikent\u00e4v\u00e4t puhdistustehoa. Eniten kuormitusta vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyy kuitenkin maatalousalueilta.\u00a0<\/p>\n

\u201cHajakuormituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on edelleen suurta ja kuormituksen l\u00e4hteet vaihtelevat alueittain ja paikallisesti. Suurin osa fosfori- ja typpikuormasta johtuu ihmisen toiminnasta ja sit\u00e4 osuutta pit\u00e4isi pysty\u00e4 edelleen v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n\u201d, <\/em>toteaa vesist\u00f6asiantuntija Tiina Asp<\/strong>, joka LUVYlla koordinoi tilaustutkimuksia. \u00a0<\/p>\n

It\u00e4meress\u00e4kin ravinnekuormitus on edelleen suurta ja vaikka kuormitusta on pyritty v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n, yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 aiemmin ihmisen toiminnasta mereen p\u00e4\u00e4tynyt ravinnekuorma sis\u00e4isen kuormituksen kautta rannikkovesien ja koko Suomenlahden rehev\u00e4\u00e4 tilaa. Ilmastonmuutoskin luo haasteita vesiensuojelun edist\u00e4miseen, koska se lis\u00e4\u00e4 kuormitusta ja rehev\u00f6itymist\u00e4. Kuormituksen vaikutus n\u00e4kyy mm. hapen v\u00e4h\u00e4isyyten\u00e4 saariston syv\u00e4nteiss\u00e4 etenkin Inkoon ja Tammisaaren saaristossa, mutta my\u00f6s Hankoniemen pohjoispuolella. Hankoniemen merialue on viimeisimm\u00e4n ekologisen tilaluokittelun mukaan tyydytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tilassa, kun taas muun l\u00e4ntisen Suomenlahden alueen rannikkovedet Raaseporista Kirkkonummelle ovat v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tilassa. \u00a0<\/p>\n

\u201cTy\u00f6t\u00e4 vesien tilan parantamiseksi tulee jatkaa sinnikk\u00e4\u00e4sti niin pistem\u00e4isten kuormittajien kuin hajakuormituksenkin osalta ja vain yhteisty\u00f6ll\u00e4 voimme siin\u00e4 onnistua. Vesist\u00f6jen tilan seuranta tilaustutkimuksina on ollut keskeinen osa yhdistyksemme ty\u00f6t\u00e4 jo vuodesta 1975 ja on sit\u00e4 edelleen. Ymp\u00e4rist\u00f6lupien tarkkailuvelvoitteiden lis\u00e4ksi alueemme kunnat ovat my\u00f6s tilanneet merkitt\u00e4v\u00e4sti<\/em> vesist\u00f6jen tilan seurantaa, mik\u00e4 on ollut t\u00e4rke\u00e4 lis\u00e4 velvoitetarkkailuihin. Vedenlaatutulosten avulla me vesiensuojelutoimijat, asiakkaamme ja kansalaiset n\u00e4emme, miten vesist\u00f6jen tila kehittyy ja miss\u00e4 esimerkiksi tarvitaan kunnostustoimia\u201d, <\/em>sanoo LUVYn toiminnanjohtaja Jaana P\u00f6nni<\/strong>.\u00a0<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/p>\n

Tiina Asp
\nvesist\u00f6asiantuntija
\ntiina.asp@luvy.fi<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4nsi-Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry on seurannut alueen vesien tilaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti velvoitetarkkailujen ja yhteistarkkailujen muodossa jo noin 50 vuotta eli yhdistyksen toiminnan alkuvuosista l\u00e4htien. Esimerkiksi Lohjanj\u00e4rven tila on kohentunut merkitt\u00e4v\u00e4sti viidess\u00e4 vuosikymmeness\u00e4, mutta rehev\u00f6ityminen piinaa yh\u00e4 laajasti l\u00e4ntisen Uudenmaan j\u00e4rvi\u00e4 ja It\u00e4meren rannikkoa. Rehev\u00f6itymist\u00e4 edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s ilmaston l\u00e4mpeneminen, jonka vuoksi my\u00f6s j\u00e4\u00e4peitteisyyden kesto on lyhentynyt.\u00a0 …<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9162","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9162","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9162"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9162\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9164,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9162\/revisions\/9164"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9162"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9162"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9162"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9162"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}