{"id":9208,"date":"2025-03-25T13:39:50","date_gmt":"2025-03-25T11:39:50","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9208"},"modified":"2025-03-25T13:39:50","modified_gmt":"2025-03-25T11:39:50","slug":"maan-ja-merenpinnan-havainnointiin-uusi-ratkaisu-heijastuvien-signaalien-avulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2025\/03\/maan-ja-merenpinnan-havainnointiin-uusi-ratkaisu-heijastuvien-signaalien-avulla\/","title":{"rendered":"Maan- ja merenpinnan havainnointiin uusi ratkaisu heijastuvien signaalien avulla"},"content":{"rendered":"
\n

Ymp\u00e4rist\u00f6n kaukokartoitus on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksen vaikutusten havainnoinnissa. Diplomi-insin\u00f6\u00f6ri Ankit Regmin v\u00e4it\u00f6skirjatutkimus esittelee heijastuneiden GNSS-satelliittisignaalien (Global Navigation Satellite System) analysointia maan- ja merenpintojen mittauksen kaukokartoituksessa.\u00a0<\/strong><\/p>\n<\/div>\n

<\/p>\n

\"\"<\/a>
Merenpinnan ja merij\u00e4\u00e4n paksuuden seuranta Oulun Vihre\u00e4saaren satamassa. Ankit Regmin v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessa kehitetty j\u00e4rjestelm\u00e4 tarkkaili meren pintaa kuudentoista kuukauden ajan helmikuusta kes\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 mahdollisti merij\u00e4\u00e4n paksuuden ja merenpinnan muutosten tarkan seurannan.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

\n
\n

Erilaisilta pinnoilta heijastuvien signaalien hy\u00f6dynt\u00e4minen mahdollistaa esimerkiksi merenpinnan tason, merij\u00e4\u00e4n paksuuden ja maaper\u00e4n kosteuden tutkimisen menetelm\u00e4ll\u00e4, jota kutsutaan GNSS-reflektrometriksi (GNSS-Reflectometry, GNSS-R). Tutkimuksen tuloksena syntyi kustannustehokas j\u00e4rjestelm\u00e4 ker\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 suoraan edenneit\u00e4 ett\u00e4 heijastuneita GNSS-signaaleja erilaisten pintojen mittaamista ja mallintamista varten.<\/p>\n

-Tehdyiss\u00e4 GNSS-R -mittauksissa tutkittiin merenpinnan ominaisuuksia eri vuodenaikoina ja olosuhteissa. Merij\u00e4\u00e4n paksuutta arvioitiin kokonaistiedosta, joka on johdettu GNSS-R -signaalien avulla lasketun merenpinnan poikkeaman ja Ilmatieteen laitoksen merenpintatietojen erosta. Monikerroksisen j\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kulkeneen GNSS-signaalin muutokset mahdollistivat j\u00e4\u00e4n paksuuden tarkan mittaamisen, v\u00e4ittelij\u00e4 Ankit Regmi<\/strong> kuvailee.<\/p>\n

\nVastaanotetun GNSS-datan tilastolliset ominaisuudet osoittivat korrelaation tuulen nopeushavaintojen kanssa avomerell\u00e4.<\/p>\n

-Avomeren ja maan suhteellinen permitiivisyys mitattiin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heijastuneiden GNSS-signaalien s\u00e4hk\u00f6magneettisen aallon polarisaation muutosta. Kaksoiskiertopolarisoidun GNSS-R-j\u00e4rjestelm\u00e4n dynaamisten mittausten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisyytt\u00e4 erilaisiin kaukokartoitussovelluksiin testattiin dronen avulla. Kehitetty j\u00e4rjestelm\u00e4 ja GNSS-signaalien polarimetrinen analyysi tarjoavat t\u00e4rkeit\u00e4 ty\u00f6kaluja muuttuvan ymp\u00e4rist\u00f6mme tutkimukseen, Regmi kiteytt\u00e4\u00e4 ja nostaa esiin muutamia tutkimustulosten sovellusmahdollisuuksia:<\/p>\n

    \n
  1. Ilmastonmuutoksen seuranta:<\/strong>\u00a0GNSS-R-j\u00e4rjestelm\u00e4 voi tarjota tarkkoja ja ajantasaisia tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista kuten merenpinnan noususta ja j\u00e4\u00e4n sulamisesta.<\/li>\n
  2. Maanviljely:<\/strong> Maaper\u00e4n kosteudenmittaus helpottaa viljelij\u00f6it\u00e4 optimoimaan kasteluj\u00e4rjestelmi\u00e4 ja parantamaan satoa<\/li>\n
  3. Merenkulku:<\/strong>\u00a0Merenpinnan korkeuden ja j\u00e4\u00e4n paksuuden seuranta voi parantaa merenkulun turvallisuutta ja reittisuunnittelua.<\/li>\n
  4. Luonnonkatastrofien hallinta:<\/strong>\u00a0GNSS-R-j\u00e4rjestelm\u00e4 voi auttaa ennustamaan ja seuraamaan luonnonkatastrofeja, kuten tulvia ja myrskyj\u00e4, parantaen ihmisten valmiutta ja reagointikyky\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n
    \n

    Diplomi-insin\u00f6\u00f6ri\u00a0Ankit Regmi<\/strong> v\u00e4itteli Oulun yliopistossa torstaina 20.3.2025. Tietoliikennetekniikan v\u00e4it\u00f6skirjan suomennettu otsikko on <\/em>Kaksoisympyr\u00e4polarisoitu GNSS-reflektometri maan ja meren kaukokartoitukseen<\/a> (Dual Circularly Polarized GNSS-Reflectometry for Remote Sensing of Land and Sea Surfaces). Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii professori R\u00fcdiger Haas<\/strong> (Chalmersin teknillinen korkeakoulu) ja kustoksena dosentti Marko E. Leinonen<\/strong> (Oulun yliopisto). <\/em><\/p>\n

    \n
    \n
    \n

    \u00a0<\/h2>\n

    Yhteyshenkil\u00f6:<\/strong><\/p>\n

    Ville Wittenberg
    \nViestint\u00e4asiantuntija
    \ntiedeviestint\u00e4: tieto- ja s\u00e4hk\u00f6tekniikka, 6G Flagship
    \nPuh:     050 464 4902<\/a>
    \n<\/span>    ville.wittenberg@oulu.fi<\/a><\/span><\/p>\n<\/section>\n<\/article>\n<\/section>\n<\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Ymp\u00e4rist\u00f6n kaukokartoitus on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksen vaikutusten havainnoinnissa. Diplomi-insin\u00f6\u00f6ri Ankit Regmin v\u00e4it\u00f6skirjatutkimus esittelee heijastuneiden GNSS-satelliittisignaalien (Global Navigation Satellite System) analysointia maan- ja merenpintojen mittauksen kaukokartoituksessa.\u00a0<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9208","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9208","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9208"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9208\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9210,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9208\/revisions\/9210"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9208"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9208"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9208"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9208"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}