{"id":9211,"date":"2025-03-25T13:42:57","date_gmt":"2025-03-25T11:42:57","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9211"},"modified":"2025-03-25T13:42:57","modified_gmt":"2025-03-25T11:42:57","slug":"muutokset-lainsaadannossa-ja-sen-tulkinnassa-voisivat-helpottaa-jarviruoon-niittoja-johtaisi-ymparistonsuojelullisiin-ja-taloudellisiin-hyotyihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2025\/03\/muutokset-lainsaadannossa-ja-sen-tulkinnassa-voisivat-helpottaa-jarviruoon-niittoja-johtaisi-ymparistonsuojelullisiin-ja-taloudellisiin-hyotyihin\/","title":{"rendered":"Muutokset lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja sen tulkinnassa voisivat helpottaa j\u00e4rviruo&#8217;on niittoja \u2013 johtaisi ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelullisiin ja taloudellisiin hy\u00f6tyihin"},"content":{"rendered":"<div class=\"text-elements__Leadtext-sc-1il5uxg-3 dTpulC\">\n<p><strong>BalticReed-hanke on julkaissut politiikkasuosituksen, joka koskee j\u00e4rviruo\u2019on teollisen mittakaavan niittoa ja siihen liittyvi\u00e4 vesioikeudellisia ratkaisuja. Suositus esiteltiin Turun Virastotalolla 18.3.2025 j\u00e4rjestetyss\u00e4 tilaisuudessa, jossa k\u00e4siteltiin j\u00e4rviruo\u2019on niittoihin liittyvi\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ja menettelytavallisia haasteita.<\/strong><\/p>\n<\/div>\n<p><!--more--><\/p>\n<figure id=\"attachment_9212\" aria-describedby=\"caption-attachment-9212\" style=\"width: 800px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/11fc1da4-0b04-4089-badd-5cad40168c8b-w_960.webp\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-9212\" src=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/11fc1da4-0b04-4089-badd-5cad40168c8b-w_960.webp\" alt=\"\" width=\"800\" height=\"600\" srcset=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/11fc1da4-0b04-4089-badd-5cad40168c8b-w_960.webp 800w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/11fc1da4-0b04-4089-badd-5cad40168c8b-w_960-300x225.webp 300w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/11fc1da4-0b04-4089-badd-5cad40168c8b-w_960-768x576.webp 768w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/11fc1da4-0b04-4089-badd-5cad40168c8b-w_960-16x12.webp 16w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-9212\" class=\"wp-caption-text\">J\u00e4rviruo&#8217;on niittoa. Kuva: John Nurmisen S\u00e4\u00e4ti\u00f6<\/figcaption><\/figure>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>J\u00e4rviruo\u2019on teollisen mittakaavan niitto on mahdollista nykyisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n puitteissa, mutta k\u00e4ytt\u00f6oikeuskysymykset ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset on ratkaistava huolellisesti. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n pienet muutokset voisivat selvent\u00e4\u00e4 niittohankkeiden oikeudellisia edellytyksi\u00e4 ja helpottaa niiden toteuttamista.<\/p>\n<h2>J\u00e4rviruo&#8217;on niitolla lis\u00e4t\u00e4\u00e4n rannikkoalueiden monimuotoisuutta<\/h2>\n<p>J\u00e4rviruoko on monivuotinen hein\u00e4kasvi, jonka m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt It\u00e4meren rannikkoalueilla rehev\u00f6itymisen ja ranta-alueiden laidunnuksen v\u00e4henemisen takia. J\u00e4rviruo\u2019on niitto on tarpeen ranta-alueiden ennallistamiseksi ja monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4miseksi.\u00a0 Rantojen avaaminen luo elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 monille kasvi- ja el\u00e4inlajeille, mist\u00e4 varsinkin monet kahlaajalintulajit hy\u00f6tyv\u00e4t.<\/p>\n<p>Teollisen mittakaavan niitto voi palvella taloudellisia ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelullisia tarpeita. J\u00e4rviruo&#8217;olle olisi nykyisin vahvaa kysynt\u00e4\u00e4 erilaisten tuotteiden raaka-aineena, kuten kattomateriaalina, huussikarikkeena, rehuna ja maanparannusaineena. Niiton suunnittelu on teht\u00e4v\u00e4 tarkasti ottaen huomioon sen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset, jotka voivat riippua toteutustavasta ja ajankohdasta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta paras ratkaisu on mosaiikkimainen ruovikko, jossa el\u00e4imille j\u00e4\u00e4 my\u00f6s pesim\u00e4- ja piilopaikkoja. Niittojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon my\u00f6s el\u00e4inten pesinn\u00e4n ajankohdat.<\/p>\n<figure id=\"attachment_9213\" aria-describedby=\"caption-attachment-9213\" style=\"width: 960px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/376665c0-234f-4c28-a341-26713b72a355-w_960.webp\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-9213\" src=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/376665c0-234f-4c28-a341-26713b72a355-w_960.webp\" alt=\"\" width=\"960\" height=\"640\" srcset=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/376665c0-234f-4c28-a341-26713b72a355-w_960.webp 960w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/376665c0-234f-4c28-a341-26713b72a355-w_960-300x200.webp 300w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/376665c0-234f-4c28-a341-26713b72a355-w_960-768x512.webp 768w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/376665c0-234f-4c28-a341-26713b72a355-w_960-18x12.webp 18w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/376665c0-234f-4c28-a341-26713b72a355-w_960-850x567.webp 850w\" sizes=\"auto, (max-width: 960px) 100vw, 960px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-9213\" class=\"wp-caption-text\">Politiikkasuosituksen julkistustilaisuudessa 18.3.2025 j\u00e4rjestettiin paneelikeskustelu j\u00e4rviruo&#8217;on niiton tulevaisuudesta It\u00e4meren alueella. Paneelissa keskustelivat Pekka Salminen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Nina Kinnunen Kekkil\u00e4-BVB Oy:st\u00e4, Elina Heikkil\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopistosta ja Pekka Paavilainen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.<\/figcaption><\/figure>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>Politiikkasuosituksen soveltaminen helpottaisi niittoja vesialueilla<\/h2>\n<p>Politiikkasuosituksessa esitet\u00e4\u00e4n ratkaisuja, kuten laajan mittakaavan niiton sis\u00e4llytt\u00e4minen haitan poistamistoimenpiteisiin, vesilain selvent\u00e4minen k\u00e4ytt\u00f6oikeuksien tarpeesta ja niittohankkeiden sis\u00e4llytt\u00e4minen v\u00e4h\u00e4isen k\u00e4ytt\u00f6oikeuden my\u00f6nt\u00e4misperusteisiin. N\u00e4m\u00e4 muutokset helpottaisivat lupaprosessia ja k\u00e4ytt\u00f6oikeuksien j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p>&#8221;Vesilain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset eiv\u00e4t erityisesti koske j\u00e4rviruo\u2019on niittohankkeita ja tarvitsisivat selvennyst\u00e4, jotta niittoja ja j\u00e4rviruo\u00b4on hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 voitaisiin toteuttaa sujuvammin. J\u00e4rviruo\u2019on teollisen mittakaavan niittohankkeiden oikeudelliset haasteet liittyv\u00e4t vesialueiden omistuksen hajanaisuuteen, mik\u00e4 vaikeuttaa omistajien suostumusten hankkimista ja tiedoksiantojen toimittamista. K\u00e4ytt\u00f6oikeuksien j\u00e4rjest\u00e4minen on haastavaa sill\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4ytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 vesiosakaskunnassa voi olla satoja osakkaita, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes tied\u00e4 kuuluvansa vesiosakaskuntaan. Vesilain mukaan toimenpiteet toisen omistamalla vesialueella vaativat omistajan suostumuksen tai viranomaisen my\u00f6nt\u00e4m\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6oikeuden.&#8221; kommentoi <strong>Michelle Kozlova<\/strong> BalticReed -hankkeen koordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.<\/p>\n<p>&#8221;Vaikka aloittaisikin niittojen suunnittelun hyviss\u00e4 ajoin, aina tulee yll\u00e4tyksi\u00e4 matkan varrella. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ihin muutoksiin voisi reagoida nopeammin, mit\u00e4 nykyiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 eiv\u00e4t mahdollista. Jos niittokohdetta pit\u00e4\u00e4 vaihtaa kesken kauden, voi olla haastavaa saada uutta niittoa toteutettua kauden aikana, kun prosessi pit\u00e4\u00e4 aloittaa alusta. Maanomistajien kanssa sopiminen voi olla aikaan viev\u00e4\u00e4 ja luonnontarpeiden selvitys viranomaisilta kest\u00e4\u00e4. Eri alueiden v\u00e4lill\u00e4 voi olla eri ohjeistuksia viranomaistahoilta, kuten tulkinnat niittojen ajankohdista, lupatarpeista sek\u00e4 vesialueen m\u00e4\u00e4rityksest\u00e4.\u2019\u2019 kertovat Ruokomestarit Oy:n omistajat <strong>Sauli Tikka<\/strong> ja <strong>Richard Jensen<\/strong>.<\/p>\n<p>Politiikkasuositus julkaistaan osana BalticReed-hanketta, joka pyrkii parantamaan It\u00e4meren tilaa edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rviruo\u2019on arvoketjuja aina niiton suunnittelusta niiton jatkok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>Politiikkkasuositus on luettavissa julkaisuarkisto Doriassa: <a href=\"https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-398-302-1\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Politiikkasuositus: J\u00e4rviruo\u2019on teollisen mittakaavan niitto \u2013 vesioikeudelliset ratkaisut<\/a><\/p>\n<p>Politiikkasuositus julkaistaan ruotsiksi ja englanniksi julkaisuarkistossa my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<section class=\"containers__SectionWrapper-sc-1d04lil-9 flSOcC\">\n<p class=\"text-elements__SectionTitle-sc-1il5uxg-2 SjnhR\"><strong>Liitteet<\/strong><\/p>\n<ul class=\"list__List-sc-3ijzix-0 jvZlRo\">\n<li><a href=\"https:\/\/www.sttinfo.fi\/files\/69817869\/70996770\/198972\/fi\">Esite (in English): Policy recommendation, Industrial-scale harvesting of reed.pdf<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<\/section>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Lis\u00e4tietoja:<br \/>\n<\/strong>Michelle Kozlova<br \/>\nKoordinaattori, BalticReed-hanke <br \/>\n<a href=\"mailto:michelle.kozlova@ely-keskus.fi\">michelle.kozlova@ely-keskus.fi<\/a><br \/>\n0295 022 135, vaihde 0295 038 000<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>BalticReed-hanke on julkaissut politiikkasuosituksen, joka koskee j\u00e4rviruo\u2019on teollisen mittakaavan niittoa ja siihen liittyvi\u00e4 vesioikeudellisia ratkaisuja. Suositus esiteltiin Turun Virastotalolla 18.3.2025 j\u00e4rjestetyss\u00e4 tilaisuudessa, jossa k\u00e4siteltiin j\u00e4rviruo\u2019on niittoihin liittyvi\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ja menettelytavallisia haasteita.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9211","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9211","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9211"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9211\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9214,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9211\/revisions\/9214"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9211"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9211"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9211"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9211"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}