{"id":9218,"date":"2025-03-25T13:51:58","date_gmt":"2025-03-25T11:51:58","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9218"},"modified":"2025-03-26T12:33:19","modified_gmt":"2025-03-26T10:33:19","slug":"miten-puiden-vedenkaytto-muuttuu-kun-lunta-on-vahemman-oulangan-mantyihin-asennetut-mittarit-paljastavat-vedenkierron-muutokset-metsassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2025\/03\/miten-puiden-vedenkaytto-muuttuu-kun-lunta-on-vahemman-oulangan-mantyihin-asennetut-mittarit-paljastavat-vedenkierron-muutokset-metsassa\/","title":{"rendered":"Miten puiden vedenk\u00e4ytt\u00f6 muuttuu, kun lunta on v\u00e4hemm\u00e4n? Oulangan m\u00e4ntyihin asennetut mittarit paljastavat vedenkierron muutokset mets\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"
\n

T\u00e4n\u00e4 talvena on monin paikoin satanut keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n lunta, ja Oulangan tutkimusasemalla alkavilla mittauksilla selvitet\u00e4\u00e4n, miten puiden vedenk\u00e4ytt\u00f6 reagoi talveen, jolloin lunta on v\u00e4hemm\u00e4n.<\/strong><\/p>\n<\/div>\n

<\/p>\n

\"\"<\/a>
Laitteita ja antureita asennettiin viime kes\u00e4n\u00e4 m\u00e4ntyihin tutkimusaloille Oulangalla. Aloille tehd\u00e4\u00e4n eri paksuisia lumikerroksia 25 cm:st\u00e4 jopa yli metrin kinokseen vertailuja varten. Kuva Oulun yliopisto<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

\n
\n

Boreaaliset, eli pohjoisen havumets\u00e4vy\u00f6hykkeen mets\u00e4t kattavat 33 prosenttia maailman mets\u00e4pinta-alasta, ja 66 prosenttia metsien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 vedest\u00e4 kulkee puiden kautta. Suomessa 74 prosenttia maa-alasta on mets\u00e4n peitossa. Veden kiertokulun ymm\u00e4rt\u00e4minen metsiss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kun lumi- ja vesisateen suhteellinen osuus muuttuu nopeasti pohjoisessa.\u00a0<\/p>\n

\u201dKun puut alkavat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvaa, ne eiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4 vain kev\u00e4\u00e4n sadevett\u00e4, vaan my\u00f6s lumesta sulanutta vett\u00e4 talven j\u00e4ljilt\u00e4. Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 talven lumisateiden ja kes\u00e4ajan sateiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t muuttuvat, ja talviset vesisateet yleistyv\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 voi vaikuttaa mets\u00e4n vedenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja laajempiin alueellisiin vesivaroihin\u201d, kertoo apulaisprofessori Pertti Ala-aho<\/a><\/strong> Oulun yliopistosta.\u00a0<\/p>\n

Oulangan tutkimusasemalla, miss\u00e4 ihmisen toiminta tai asutus eiv\u00e4t suoraan vaikuta vedenkiertoon, Boreal Forest Water Fluxes ja Boreal Trees Water Use -tutkimushankkeet pyrkiv\u00e4t uudistamaan ja syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten meneill\u00e4\u00e4n olevat lumen ja sateen muutokset vaikuttavat puiden vedenk\u00e4ytt\u00f6strategioihin.\u00a0<\/p>\n

Kattavia ja monipuolisia mets\u00e4hydrologisia mittauksissa varten huipputeknisi\u00e4 laitteita ja antureita on asennettu Oulangalla viime kes\u00e4n\u00e4 m\u00e4ntyihin tutkimusaloille. Alojen lumen syvyytt\u00e4 manipuloidaan lapiopelill\u00e4 niin, ett\u00e4 mets\u00e4\u00e4n tehd\u00e4\u00e4n eri paksuisia lumikerroksia 25 cm:st\u00e4 jopa yli metrin kinokseen vertailuja varten. Parhaillaan mitataan ilman, maaper\u00e4n ja puiden l\u00e4mp\u00f6tiloja, joiden kohotessa riitt\u00e4v\u00e4sti alkaa puiden vedenk\u00e4ytt\u00f6 ja kasvukausi. Suurin osa mittauksista aloitetaan vasta, kun puiden vedenotto alkaa.<\/p>\n<\/div>\n

\n

”M\u00e4ntyjen runkoon ja juuriin on upotettu neulamaisia l\u00e4mp\u00f6tilamittareita, joiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisist\u00e4 mittaustiedoista saadaan selville veden virtauksen m\u00e4\u00e4r\u00e4, nopeus ja my\u00f6s suunta puunrungossa”, kertoo Oulun yliopiston tutkijatohtori Zuosinan Chen<\/a><\/strong>. Toinen mittausj\u00e4rjestelm\u00e4, jolla voidaan analysoida puun sis\u00e4ll\u00e4 kulkevan veden koostumusta, seuraa veden l\u00e4hdett\u00e4. Mittauksella saadaan selville, mist\u00e4 maaper\u00e4n kerroksista puut mieluiten ottavat vett\u00e4, ja onko vesi per\u00e4isin sulaneesta lumesta vai vesisateista.<\/p>\n

Veden sormenj\u00e4lkien eli isotooppien avulla voidaan selvitt\u00e4\u00e4 veden kiertokulkua luonnossa, ja arvioida paljonko puusto k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vett\u00e4\u00a0<\/h2>\n

Kun ohut lumipeite ei pysty suojaamaan puiden juuria pakkaselta talven ja kev\u00e4thallojen aikana, juuret voivat vahingoittua. Jos juurten vedenottokyky heikkenee, vedensaanti varhain kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 voi ep\u00e4onnistua, mik\u00e4 voi haitata puun kasvua. Puiden vedenk\u00e4ytt\u00f6 voi muuttua my\u00f6s my\u00f6hemmin kes\u00e4ll\u00e4, jos sulamisvett\u00e4 ei olekaan entist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvukauden alkaessa.\u00a0<\/p>\n

Vaikka nyt lunta on v\u00e4h\u00e4n, my\u00f6s edellisen syksyn vesisateet saattavat vaikuttaa puiden vedenottoon kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Tutkimuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n veden isotooppeja selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n veden alkuper\u00e4\u00e4. Eri isotoopeissa on atomitason painoeroja, jotka toimivat tavallaan veden sormenj\u00e4lkin\u00e4<\/a> ja kertovat, kuinka suuri osa puiden kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 vedest\u00e4 on kuluvan talven lunta, edellisen syksyn sateita s\u00e4ilyneen\u00e4 eri maakerroksiin tai kev\u00e4\u00e4n uutta sadetta.\u00a0<\/p>\n

\u201dUudet mittaukset kertovat, milloin ja miten puut alkavat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vett\u00e4. Silloin reaaliaikaiset tiedot puiden vedenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 alkavat virrata my\u00f6s kolmiulotteiseen malliimme puista ja mets\u00e4st\u00e4\u201d, kuvailee Chen.\u00a0<\/p>\n

Lumi on t\u00e4rke\u00e4 osa veden kiertokulkua, jota tarkastellaan my\u00f6s Oulun yliopiston koordinoimassa kansallisessa Digitaaliset vedet -tutkimuksen lippulaivassa<\/a>.<\/p>\n

Lumen mittauslaitteistoa ja isotooppimittauksia on kehitetty osana CRYO-RI<\/a> ja HYDRO-RI<\/a> ja SNOMLT hankkeita.<\/p>\n

 <\/p>\n<\/div>\n

\n

Linkit<\/strong><\/p>\n