{"id":9266,"date":"2025-04-23T08:56:26","date_gmt":"2025-04-23T05:56:26","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9266"},"modified":"2025-05-14T10:37:52","modified_gmt":"2025-05-14T07:37:52","slug":"maankaytto-vaikuttaa-boreaalisten-jarvien-energialahteisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2025\/04\/maankaytto-vaikuttaa-boreaalisten-jarvien-energialahteisiin\/","title":{"rendered":"Maank\u00e4ytt\u00f6 vaikuttaa boreaalisten j\u00e4rvien energial\u00e4hteisiin"},"content":{"rendered":"
\n
J\u00e4rviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta per\u00e4isin olevaa eloper\u00e4ist\u00e4 ainesta, joka p\u00e4\u00e4tyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon.<\/h6>\n<\/div>\n

<\/p>\n

\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4inen tutkijaryhm\u00e4 selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta per\u00e4isin olevan eloper\u00e4isen energian m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Tutkimuksen mukaan pohjael\u00e4inten ja niit\u00e4 sy\u00f6vien kalojen maalta per\u00e4isin olevan energian m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suurempaa kuin ulappa-alueen el\u00e4inplanktonin ja niit\u00e4 sy\u00f6vien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta per\u00e4isin olevan energian m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni tummista happamista mets\u00e4j\u00e4rvist\u00e4 kohti rehevi\u00e4 j\u00e4rvi\u00e4, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.<\/p>\n<\/div>\n

\n
\n

Tutkimuksessa m\u00e4\u00e4ritettiin yhteens\u00e4 19 kuluttajaryhm\u00e4n energian alkuper\u00e4 vedyn vakaiden isotooppien avulla. N\u00e4ytteenottoalue kattoi 35 j\u00e4rve\u00e4 ja n\u00e4ytteit\u00e4 ker\u00e4ttiin levist\u00e4 huippupetoihin, kokonaisuudessaan liki 2000 n\u00e4ytett\u00e4.<\/p>\n

– Havaitsimme suuria eroja tummien ja rehevien j\u00e4rvien ravintoverkkojen energiadynamiikassa. Lev\u00e4tuotannon lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 j\u00e4rviravintoverkkojen energia on per\u00e4isin l\u00e4hinn\u00e4 levist\u00e4, mutta tummissa mets\u00e4j\u00e4rviss\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa energiasta voi olla per\u00e4isin valuma-alueelta, kertoo tutkijatohtori\u00a0Ossi Keva<\/strong>, joka ty\u00f6skenteli tutkimuksen aikana Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa.\u00a0<\/p>\n

Ravintol\u00e4hteiden energia heijastuu j\u00e4rvien kalakantoihin<\/h2>\n

Aineen ja energian siirtymist\u00e4 ravintoverkoissa voidaan tutkia vakaiden isotooppien avulla. Erityisesti vedyn vakaat isotoopit ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 maa- ja vesiper\u00e4isen perustuotannon erottamiseen, sill\u00e4 maakasvien haihduttamisprosessin takia niihin kertyy vedyn raskaita isotooppeja. J\u00e4rvien liuennut orgaaninen aines voi olla per\u00e4isin maaekosysteemeist\u00e4 tai j\u00e4rvien sis\u00e4isest\u00e4 tuotannosta kuten lev\u00e4tuotannosta. Jotkin mikrobit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 orgaanista ainesta kasvaakseen ja siten kanavoivat liuenneen orgaanisen aineksen energiaa ravintoverkkoon. Peto-saalis-vuorovaikutusten seurauksena my\u00f6s maalta per\u00e4isin olevaa energiaa p\u00e4\u00e4tyy my\u00f6s ekosysteemien huippupetoihin.<\/p>\n

– Kaikissa tutkituissa j\u00e4rviss\u00e4 ulappa-alueen el\u00e4inplanktonin energia oli suurimmilta osin per\u00e4isin j\u00e4rvien lev\u00e4tuotannosta ja toisaalta iso osa pohjael\u00e4inten energiasta oli per\u00e4isin maalta. Pohjael\u00e4imi\u00e4 sy\u00f6vien kalojen ja el\u00e4inplanktonia sy\u00f6vien kalojen energian alkuper\u00e4t heijastelivat niiden ravintol\u00e4hteiden energian alkuperi\u00e4, selvent\u00e4\u00e4 Keva.\u00a0<\/p>\n

Muutokset orgaanisen aineksen alkuper\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n

Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 j\u00e4rvien valuma-alueen maank\u00e4ytt\u00f6 vaikuttaa j\u00e4rvien liuenneen ja partikkelimaisen orgaanisen aineksen alkuper\u00e4\u00e4n. Maatalousvaltaisilla alueilla j\u00e4rvet ovat rehevi\u00e4 ja siten j\u00e4rvien liuennut orgaaninen aines on suurelta osin lev\u00e4per\u00e4ist\u00e4. Toisaalta mets\u00e4isill\u00e4 alueilla, joilla on paljon ojituksia, j\u00e4rvien liuennut ja partikkelimainen orgaaninen aines on suhteellisesti enemm\u00e4n per\u00e4isin maalta. T\u00e4m\u00e4n takia j\u00e4rvien kuluttajien kuten vesikirppujen, pohjael\u00e4imien ja kalojen energian alkuper\u00e4ss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n selv\u00e4 muutos ymp\u00e4rist\u00f6jatkumolla. Maalta per\u00e4isin olevan energian m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuluttajissa v\u00e4henee tummista mets\u00e4j\u00e4rvist\u00e4 kohti rehevi\u00e4 j\u00e4rvi\u00e4.<\/p>\n

– Tutkimuksen mukaan valuma-alueen maank\u00e4ytt\u00f6 vaikuttaa eloper\u00e4isen aineksen siirtymiseen maalta vesiekosysteemeihin, j\u00e4rvien energiadynamiikkaan ja j\u00e4rvien ravintoverkkojen toimintaan, sanoo Keva.<\/p>\n

Boreaalisten j\u00e4rvien alloktoniaa koskevaan tutkimukseen osallistui tutkijoita Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta sek\u00e4 Hollannin infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeri\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa\u00a0Nature Communication -tiedejulkaisusarjassa<\/em>\u00a015.4.2025<\/strong>.<\/p>\n

Artikkelin tiedot:<\/p>\n