{"id":9303,"date":"2025-05-06T15:58:15","date_gmt":"2025-05-06T12:58:15","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9303"},"modified":"2025-05-12T19:36:01","modified_gmt":"2025-05-12T16:36:01","slug":"vaitostutkimus-osoittaa-etta-vesilinnut-suomessa-altistuvat-lukuisille-haitallisille-kemikaaleille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2025\/05\/vaitostutkimus-osoittaa-etta-vesilinnut-suomessa-altistuvat-lukuisille-haitallisille-kemikaaleille\/","title":{"rendered":"V\u00e4it\u00f6stutkimus osoittaa, ett\u00e4 vesilinnut Suomessa altistuvat lukuisille haitallisille kemikaaleille"},"content":{"rendered":"
\n

Tuoreessa v\u00e4it\u00f6stutkimuksessa havaittiin Suomessa el\u00e4vien vesilintujen altistuvan kymmenille haitallisille kemikaaleille, joita p\u00e4\u00e4tyy vesist\u00f6ihin j\u00e4te- ja hulevesien mukana sek\u00e4 teollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kautta.<\/p>\n<\/div>\n

<\/p>\n

\n
\n

Ymp\u00e4rist\u00f6n kemiallinen saastuminen on maailmanlaajuisesti merkitt\u00e4v\u00e4 ongelma, ja luonnonvaraiset el\u00e4imet altistuvat yh\u00e4 useammille aineille.<\/p>\n

Kaupallisesti saatavilla olevien kemikaalien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut arviolta yli 350 000 yhdisteeseen tai niiden seokseen. Luonnonvaraiset el\u00e4imet ovat pysyv\u00e4ss\u00e4 riskiss\u00e4 altistua erilaisille haitallisille kemikaaleille, ja n\u00e4iden kemikaalien m\u00e4\u00e4r\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti vain lis\u00e4\u00e4ntyy tulevaisuudessa.\u00a0<\/p>\n

Tuore v\u00e4it\u00f6skirjatutkimus tarkastelee vesilintujen altistumista kemikaaleille Suomessa. Tutkimuksen kohteena olivat haahka ja telkk\u00e4.<\/p>\n

Haahkan plasmasta ja munista analysoitiin 58 huolta aiheuttavaa kemikaalia, joista 21:\u00e4 havaittiin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 naaraassa ja 17:\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 munassa.<\/p>\n

Yleisimpi\u00e4 havaittuja yhdisteit\u00e4 olivat bisfenoli A (BPA), jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi elintarvike- ja juomapakkauksissa sek\u00e4 rakennusmateriaaleissa, sek\u00e4 bentsofenoni-3 ja bentsofenoni-1, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi UV-suojana kosmetiikassa, muoveissa, pinnoitteissa tai erilaisissa teollisuustuotteissa. Kemikaaleja p\u00e4\u00e4tyy vesist\u00f6ihin j\u00e4te- ja hulevesien mukana tai teollisuusprosesseista aiheutuvina p\u00e4\u00e4st\u00f6in\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi tutkimuksessa havaittiin bentsotriatsolien ja bentsotiatsolien esiintymist\u00e4 haahkassa. N\u00e4it\u00e4 aineita tuotetaan suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4, ja niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi teollisuudessa korroosionesto- ja voiteluaineina, tai kuluttajatuotteissa ajoneuvojen materiaaleissa sek\u00e4 maaleissa, muoveissa, tekstiileiss\u00e4 ja niiden hoitoaineissa.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4iden eri kemikaalien esiintymisest\u00e4 luonnonvaraisissa el\u00e4imiss\u00e4 on t\u00e4h\u00e4n asti tiedetty v\u00e4h\u00e4n, ja viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mink\u00e4laisia pitk\u00e4aikaisvaikutuksia kemikaalialtistuminen mahdollisesti aiheuttaa populaatioille. Nyt osoitimme, ett\u00e4 vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyess\u00e4\u00e4n monia kemikaaleja p\u00e4\u00e4tyy my\u00f6s vesilintujen elimist\u00f6\u00f6n ja niit\u00e4 l\u00f6ytyy jopa lintujen munista, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Amalie Ask<\/strong> sanoo.<\/p>\n

My\u00f6s neonikotinoidit ovat runsaasti vesiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 esiintyvi\u00e4 kemikaaleja eri puolilla maailmaa, mutta aikaisemmin ei ole julkaistu tietoa siit\u00e4, esiintyyk\u00f6 n\u00e4it\u00e4 kemikaaleja vesilinnuissa. Tutkimuksessa selvitettiin vesilintujen mahdollista altistumista neonikotinoideille analysoimalla eri puolilta Suomea ker\u00e4ttyj\u00e4 telkk\u00e4naaraiden plasman\u00e4ytteit\u00e4. Tutkimuksessa ei havaittu tutkittuja neonikotinoideja, mik\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 neonikotinoidialtistus ei ole t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 riski telkille Suomessa.<\/p>\n

\u2013 Vaikka n\u00e4iden uusien huolenaiheiden kohteena olevien kemikaalien pitoisuudet olivat yleens\u00e4 alhaisia, jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n luonnonvaraisissa el\u00e4imiss\u00e4 havaittujen kemikaalien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli huolestuttava, Ask sanoo.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan v\u00e4it\u00f6stutkimus osoittaa, ett\u00e4 vesilinnut altistuvat useiden eri kemikaalien yhdistelmille. Suuri osa n\u00e4iden kemikaalien yhteisvaikutuksista tunnetaan huonosti. Tulokset korostavat lis\u00e4tutkimuksen tarvetta, jotta voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kemikaalisaasteiden aiheuttamat ymp\u00e4rist\u00f6riskit luonnonvaraisille el\u00e4imille ja ekosysteemeille.<\/p>\n

\u2013 Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 tutkimusta n\u00e4iden kemikaalien esiintymisest\u00e4 luonnonvaraisissa el\u00e4imiss\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jotta voimme vaikuttaa niin el\u00e4inten kuin ihmistenkin elinymp\u00e4rist\u00f6n terveellisyyteen ja turvallisuuteen, Ask sanoo.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6stutkimus tehtiin osana tohtori C\u00e9line Arzelin<\/strong> johtamaa laajempaa Disrupt-hanketta, jossa on paljastunut, ett\u00e4 haahkat altistuvat my\u00f6s lyijyn ja elohopean kaltaisille aineille sek\u00e4 niin sanotuille ikuisuuskemikaaleille (PFAS- eli perfluori- ja polyfluoroalkyyliyhdisteet).<\/p>\n

MSc Amalie Ask esitti v\u00e4it\u00f6skirjansa \u201dContaminants of Emerging Concern in Finnish Waterbirds\u201d julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 5.5.2025 Turun yliopistossa.<\/p>\n

Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimivat professori Jonathan Verreault<\/strong> (Quebecin yliopisto, Montr\u00e9al, Kanada) ja kustoksena professori Toni Laaksonen<\/strong> (Turun yliopisto). Tilaisuus oli englanninkielinen ja v\u00e4it\u00f6ksen alana biologia.<\/p>\n

 <\/p>\n<\/div>\n

Kuva: Uros ja naarashaahka lep\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 rantakalliolla (C\u00e9line Arzel)<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tuoreessa v\u00e4it\u00f6stutkimuksessa havaittiin Suomessa el\u00e4vien vesilintujen altistuvan kymmenille haitallisille kemikaaleille, joita p\u00e4\u00e4tyy vesist\u00f6ihin j\u00e4te- ja hulevesien mukana sek\u00e4 teollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kautta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":9304,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[148,149,135],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9303","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-kemikaali","tag-paasto","tag-tutkimus"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9303","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9303"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9303\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9414,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9303\/revisions\/9414"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9304"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9303"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9303"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9303"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9303"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}