{"id":9502,"date":"2025-06-11T10:19:20","date_gmt":"2025-06-11T07:19:20","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9502"},"modified":"2025-06-11T10:19:20","modified_gmt":"2025-06-11T07:19:20","slug":"kosteikkojen-suojelu-voi-auttaa-vesilintuja-sopeutumaan-ilmaston-lampenemiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2025\/06\/kosteikkojen-suojelu-voi-auttaa-vesilintuja-sopeutumaan-ilmaston-lampenemiseen\/","title":{"rendered":"Kosteikkojen suojelu voi auttaa vesilintuja sopeutumaan ilmaston l\u00e4mpenemiseen"},"content":{"rendered":"<p><!--more--><\/p>\n<div class=\"text-elements__Leadtext-sc-1il5uxg-3 dTpulC\">\n<p><strong>Uusi tutkimus osoittaa, ett\u00e4 vesilintujen elinymp\u00e4rist\u00f6ihin kohdistuvat EU:n suojelutoimet auttavat vesilintuja sopeutumaan ilmaston l\u00e4mpenemiseen.<\/strong><\/p>\n<p>Ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4 useat lajit siirtyv\u00e4t pohjoisemmaksi ja valtaavat uusia alueita. T\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6n on osoitettu koskevan my\u00f6s talvehtivia vesilintuja, joista monet j\u00e4\u00e4v\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n talvehtimaan Suomeen tai l\u00e4hialueille. N\u00e4in k\u00e4ytt\u00e4ytyy my\u00f6s Suomen kansallislintu, laulujoutsen. Linnut eiv\u00e4t kuitenkaan pysty muuttamaan talvehtimisk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4\u00e4n niin nopeasti, ett\u00e4 ne pysyisiv\u00e4t ilmastonmuutoksen tahdissa.<\/p>\n<p>Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 tietyt hoitotoimenpiteet auttavat vesilintulajeja sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Nyt uusi tutkimus osoittaa, ett\u00e4 erityisesti lintujen suosimiin kosteikkoihin kohdistuvat suojeluhankkeet auttavat vesilintuja sopeutumaan ilmaston l\u00e4mpenemiseen.<\/p>\n<p>\u2013 Vesilinnut huolehtivat ihmisille t\u00e4rkeist\u00e4 ekosysteemipalveluista. Kun autamme vesilintuja vastaamaan l\u00e4mpenev\u00e4n ilmaston haasteisiin, varmistamme samalla, ett\u00e4 my\u00f6s tulevat sukupolvet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kohtaamaan vesilintuja ja nauttimaan niiden ekosysteemipalveluista, sanoo v\u00e4it\u00f6skirjatutkija\u00a0<strong>Leonie Jonas<\/strong>\u00a0Turun yliopistosta.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa keskityttiin EU:n Natura 2000 -alueilla toteutettaviin suojelutoimiin, joita on tuettu EU:n Life-rahoituksella. Natura 2000 on maailman suurin ekologinen suojelualueiden verkosto, joka kattaa l\u00e4hes viidesosan EU:n maapinta-alasta sek\u00e4 yli 250 000 km\u00b2 meripinta-alasta. Life-ohjelma on tukenut tuhansia suojeluhankkeita 30 vuoden aikana 2,2 miljardin euron kokonaisbudjetilla.<\/p>\n<p>\u2013 On j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 saada selville, ett\u00e4 Life-rahoitus, joka on ensisijaisesti suunniteltu melko staattiseen luonnonsuojeluun, voi itse asiassa toimia dynaamisesti ja edist\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuuden suojelua nopeasti muuttuvassa maailmassa, toteaa tutkija\u00a0<strong>Elie Gaget<\/strong>\u00a0Tour du Valat -tutkimuslaitoksesta.<\/p>\n<p>Tutkimuksen tulokset tuovat esiin, ett\u00e4 aktiivisilla suojelutoimilla on merkityst\u00e4, kun pyrit\u00e4\u00e4n lievent\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.<\/p>\n<p>\u2013 Ainakin vesilintujen osalta on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kohdistaa suojelutoimet nimenoman lintujen elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sen sijaan, ett\u00e4 ne kohdistettaisiin suoraan lintuihin, Jonas huomauttaa.<\/p>\n<p>Tutkimus perustuu tuhansiin vesilintuhavaintoihin, joita ammattilaiset ja vapaaehtoiset ovat ker\u00e4nneet 26:sta EU-maasta. Lintujen seurantaa ja havaintojen ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 koordinoi kansainv\u00e4lisesti Wetlands International -j\u00e4rjest\u00f6. Tutkimus julkaistiin Biological Conservation -lehdess\u00e4.<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":12,"featured_media":9503,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9502","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9502","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9502"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9502\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9504,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9502\/revisions\/9504"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9503"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9502"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9502"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9502"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9502"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}