Per\u00e4meri on ollut vedenlaadultaan parempi kuin muut alueet It\u00e4meress\u00e4, mutta vedenlaatu on jo alkanut heikenty\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Tulevaisuuden muutokset elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme voivat aiheuttaa sen, ett\u00e4 Per\u00e4merelt\u00e4 kulkeutuvat ravinteet kuormittavat alueen vesi\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n. Maatalous vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti ravinnekuormien syntymiseen ja p\u00e4\u00e4tymiseen Per\u00e4mereen. Oulun yliopiston johtama tutkimushanke pyrkii l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ratkaisuja, joilla maatalouden ravinnekuormaa merivedelle voitaisiin hallita.<\/p>\n
<\/p>\n
Yhteisty\u00f6n kautta hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n eri tutkijoiden menetelm\u00e4t ja n\u00e4in tekem\u00e4\u00e4n ravinteiden talteenotosta kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Tutkitut menetelm\u00e4t voivat olla yksi ratkaisu maatalouden ravinnekuorman v\u00e4hent\u00e4miseen Per\u00e4meren alueella ja my\u00f6hemmin my\u00f6s muualla maailmassa.\u00a0\u00a0<\/p>\n
T\u00e4rke\u00e4 osa prosessia on ravinteiden talteenotto. Hankkeessa tutkitaan, onko maatalousvesien sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t ravinteet mahdollista ottaa talteen erilaisilla vedenpuhdistusmenetelmill\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n
Oulun yliopiston tutkijat keskittyv\u00e4t typen, fosforin ja kaliumin talteenottoon saostusmenetelm\u00e4ll\u00e4. Saostuskemikaalin avulla fosfori voidaan erottaa struviittina tai K-struviittina, jotka voivat toimia lannoitteina. Hankkeessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n teollisuuden magnesiumpitoisia sivuvirtoja saostuskemikaaleina.\u00a0<\/p>\n
\u201dStruviittisaostus toimii parhaiten, kun j\u00e4teveden fosfaattipitoisuus on hieman korkeampi, yli 200 milligrammaa litrassa. Kun saostus on tehty, syntynyt sakka erotetaan ja nestejae k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n muilla tutkittavilla menetelmill\u00e4. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 laboratoriomittakaavan kokeissa on k\u00e4ytetty synteettisesti valmistettua virtsaa ja biokaasulaitoksen ravinnepitoista rejektivett\u00e4\u201d, kertoo tutkijatohtori Janne Pesonen Oulun yliopiston kest\u00e4v\u00e4n kemian tutkimusyksik\u00f6st\u00e4.\u00a0<\/p>\n
Laboratoriokokeissa on havaittu, ett\u00e4 mikrolev\u00e4t toimivat hyvin maatalouden j\u00e4tevesien k\u00e4sittelyyn. Ruotsin maataloustieteellisess\u00e4 yliopistossa Uumajassa tutkijat hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t biologisia vedenk\u00e4sittelymenetelmi\u00e4. He k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mikrolev\u00e4n kasvattamista typen, fosforin ja kaliumin erottamiseen vesist\u00e4. Mikrolev\u00e4t pystyv\u00e4t k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n hiilidioksidia mutta my\u00f6s erottelemaan orgaanista hiilt\u00e4 erilaisista maatalouden j\u00e4tevesist\u00e4. Tutkijat ty\u00f6st\u00e4v\u00e4t laboratoriossa kokeita eri mittakaavassa l\u00e4htien muutamasta millilitrasta aina 900 litraan saakka.\u00a0\u00a0<\/p>\n
Ruotsissa tutkijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s teknis-taloudellista analyysi\u00e4 (LCA) kehitett\u00e4vien prosessien vertailuun. Analyysin avulla pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n sopivin tekniikkayhdistelm\u00e4, jota alueella toimivat sidosryhm\u00e4t pystyv\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja n\u00e4in v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ravinteiden kulkeutumista vesist\u00f6ihin. Ymp\u00e4rist\u00f6kest\u00e4vyyden ja taloudellisen kest\u00e4vyyden arviointi yhdistyy teknisen suorituskyvyn arviointiin suunnittelu- ja arviointivaiheessa sek\u00e4 laboratoriomittakaavassa ett\u00e4 pilottimittakaavassa.\u00a0<\/p>\n
Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) tutkijoiden osuus projektissa on tutkia erilaisista teollisuuden sivuvirroista valmistettuja adsorbentteja eli materiaaleja, joilla voidaan pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 ep\u00e4puhtauksia j\u00e4tevesist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 hankkeessa adsorbenttimateriaaleja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityisesti typen poistoon. Adsorbentit toimivat loppuvaiheen ratkaisuina suojaten vastaanottavia makean veden l\u00e4hteit\u00e4 mahdolliselta hajakuormitukselta, joka johtuu typen tai fosforin vapautumisesta maatalouden valumavesist\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n
SustainableNutrients on Interreg Aurora -ohjelman rahoittama hanke. Hankkeen vet\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii Oulun yliopiston kest\u00e4v\u00e4n kemian tutkimusyksikk\u00f6, jonka partnereita ovat Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto SLU. Hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun.<\/p>\n
<\/p>\n