{"id":9673,"date":"2025-09-24T14:20:36","date_gmt":"2025-09-24T11:20:36","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9673"},"modified":"2025-09-24T14:20:36","modified_gmt":"2025-09-24T11:20:36","slug":"uudenmaan-viimeiset-jokihelmisimpukat-vaarassa-kadota-luvy-kiirehtii-tutkimus-ja-pelastustoita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2025\/09\/uudenmaan-viimeiset-jokihelmisimpukat-vaarassa-kadota-luvy-kiirehtii-tutkimus-ja-pelastustoita\/","title":{"rendered":"Uudenmaan viimeiset jokihelmisimpukat vaarassa kadota \u2013 LUVY kiirehtii tutkimus- ja pelastust\u00f6it\u00e4"},"content":{"rendered":"

L\u00e4nsi-Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry (LUVY) selvitt\u00e4\u00e4 Mustionjoen raakkujen eli jokihelmisimpukoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Alleco Oy:n kanssa. Kes\u00e4ll\u00e4 tehtyjen sukellusten perusteella ainutlaatuisen Mustionjoen raakun tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huolestuttavalta. LUVY kumppaneineen ty\u00f6skentelee jatkuvasti jokihelmisimpukan kannan pelastamiseksi.\u00a0<\/p>\n

Alleco Oy:n sukeltajat ovat syyskuussa LUVYn toimeksiannosta sukeltaneet Mustionjoen suurimman jokihelmisimpukkaesiintym\u00e4n alueella \u00c5minneforsissa Raaseporissa ja selvitt\u00e4neet simpukoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 paikalla. Sukelluslinjoilta l\u00f6ydettyjen raakkujen m\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteella arvioidaan kannan kokoa. Tulokset valmistuvat loppuvuoden aikana.\u00a0\u00a0<\/p>\n

\u201cOlemme seuranneet kannan kehityst\u00e4 jo 15 vuotta. Tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valitettavasti heikolta, ja nyt on viimeinen hetki pelastaa Mustionjoen raakku\u201d, sanoo LUVYn hankep\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Anu Suonp\u00e4\u00e4-Espinola.\u00a0<\/p>\n

Suomen etel\u00e4isin ja Uudenmaan ainoa eritt\u00e4in uhanalaisen raakun kanta sinnittelee en\u00e4\u00e4 parilla alueella Mustionjoessa Raaseporissa. Vuonna 2019 tehdyn arvion mukaan raakkujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 600\u2013800 aikuista simpukkaa, ja niiden arvioitiin h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n parin vuosikymmenen kuluessa, jos mit\u00e4\u00e4n ei tehd\u00e4. Elokuussa 2025 LUVYn teett\u00e4miss\u00e4 sukelluksissa tilanne n\u00e4ytti aiempaakin synkemm\u00e4lt\u00e4, sill\u00e4 sukeltajat l\u00f6ysiv\u00e4t tutkimusalueelta vain 12 el\u00e4v\u00e4\u00e4 raakkua ja paljon tyhji\u00e4 kuoria. T\u00e4m\u00e4n vuoksi nyt selvitet\u00e4\u00e4n tarkemmin j\u00e4ljell\u00e4 olevien aikuisten raakkujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Mustionjoessa.\u00a0\u00a0
\nRaakuille etsit\u00e4\u00e4n uusia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4\u00a0\u00a0<\/p>\n

L\u00e4nsi-Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry tekee ty\u00f6t\u00e4 Mustionjoen raakun pelastamiseksi kaikin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevin keinoin.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Mustionjoen raakkukannan elvytt\u00e4miseksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada uusia simpukkasukupolvia kasvatettua. Mustionjoen raakku on saatu 2020-luvun taitteessa lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tutkimusasemalla Konnevedell\u00e4, ja poikasia on palautettu sielt\u00e4 jokeen kasvatuslaatikoihin kehittym\u00e4\u00e4n.\u00a0\u00a0<\/p>\n

RAAKKU OHOI! -hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n perustamaan raakulle uusia elinalueita Karjaanjoen latvoille, jossa elinolosuhteet raakulle ovat paremmat kuin Mustionjoen p\u00e4\u00e4uomassa. Parhaillaan kahdessa paikassa on menossa raakunpoikasten kasvatuskokeet, joilla selvitet\u00e4\u00e4n, soveltuvatko kyseiset alueet raakulle.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Syyskuun inventoinnissa Mustionjoesta l\u00f6ytynyt i\u00e4kk\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen raakku. Jokihelmisimpukka on eritt\u00e4in uhanalainen, eik\u00e4 sit\u00e4 saa k\u00e4sitell\u00e4 tai siirt\u00e4\u00e4 ilman viranomaisen lupaa. (LUVY \/ Raisa Autio)<\/figcaption><\/figure>\n

Lohikalojen v\u00e4h\u00e4isyys ja elinymp\u00e4rist\u00f6jen tila est\u00e4v\u00e4t raakun lis\u00e4\u00e4ntymisen Mustionjoessa\u00a0<\/strong><\/p>\n

Syyskuun tutkimussukellusten ohessa Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston Konneveden tutkimusasema tutki raakkuja selvitt\u00e4\u00e4kseen, ovatko joessa el\u00e4v\u00e4t simpukat lis\u00e4\u00e4ntymiskykyisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tehtiin raottamalla varovasti simpukan kuorta ja katsomalla, onko kiduksilla glokidio-toukkia. Glokidioita ei kuitenkaan l\u00f6ytynyt yhdest\u00e4k\u00e4\u00e4n tutkitusta raakusta.\u00a0<\/p>\n

Mustionjoessa raakut eiv\u00e4t ole tiett\u00e4v\u00e4sti kyenneet lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n pitkiin aikoihin ja j\u00e4ljell\u00e4 olevat simpukat ovat vanhuksia, arviolta 60\u201380-vuotiaita. Lohikalojen v\u00e4h\u00e4isyys on raakulle kohtalokasta, sill\u00e4 raakun toukat tarvitsevat kaloja v\u00e4li-is\u00e4nnikseen. My\u00f6s raakulle otollisinta elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 eli reippaasti virtaavaa kirkasta vett\u00e4 ja puhdasta sorapohjaa on joessa vain v\u00e4h\u00e4n.\u00a0<\/p>\n

Lohikalojen paluuta jokeen ja samalla raakun selviytymismahdollisuuksia on edistetty kalateill\u00e4 ja kalaistutuksilla.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Raakun lis\u00e4\u00e4ntyminen on herkk\u00e4 ja monivaiheinen prosessi:\u00a0<\/strong><\/p>\n

    \n
  • Kerran vuodessa loppukes\u00e4st\u00e4 tai alkusyksyst\u00e4 koiras laskee veteen siitti\u00f6t, jotka naaras ottaa kidusonteloihinsa.\u00a0
    \nNaarassimpukan kiduksilla kehittyy glokidioiksi kutsuttuja toukkia, jotka simpukka purskauttaa virran viet\u00e4v\u00e4ksi my\u00f6hemmin syksyll\u00e4.\u00a0<\/li>\n
  • Toukkien t\u00e4ytyy kiinnitty\u00e4 is\u00e4nt\u00e4kalan kiduksille. Vain lohi tai taimen sopivat raakun is\u00e4nt\u00e4kalaksi.\u00a0<\/li>\n
  • Vietetty\u00e4\u00e4n talven kalan kiduksilla pieniksi simpukoiksi kehittyneet raakut pudottautuvat pohjalle.\u00a0<\/li>\n
  • Raakunpoikaset el\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen vuosia kaivautuneena sorapohjaan.\u00a0<\/li>\n
  • Raakku tulee sukukyps\u00e4ksi noin 15\u201320-vuotiaana, ja voi el\u00e4\u00e4 sopivissa oloissa jopa yli 200-vuotiaaksi.<\/li>\n<\/ul>\n

    Lis\u00e4tietoja: luvy.fi<\/p>\n

    Aloituskuva: Alleco Oy:n sukeltaja Mustionjoella syyskuussa 2025. (LUVY \/ Raisa Autio)<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    L\u00e4nsi-Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry (LUVY) selvitt\u00e4\u00e4 Mustionjoen raakkujen eli jokihelmisimpukoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Alleco Oy:n kanssa. Kes\u00e4ll\u00e4 tehtyjen sukellusten perusteella ainutlaatuisen Mustionjoen raakun tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huolestuttavalta. LUVY kumppaneineen ty\u00f6skentelee jatkuvasti jokihelmisimpukan kannan pelastamiseksi.\u00a0 Alleco Oy:n sukeltajat ovat syyskuussa LUVYn toimeksiannosta sukeltaneet Mustionjoen suurimman jokihelmisimpukkaesiintym\u00e4n alueella \u00c5minneforsissa Raaseporissa ja selvitt\u00e4neet simpukoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 paikalla. Sukelluslinjoilta l\u00f6ydettyjen raakkujen m\u00e4\u00e4r\u00e4n …<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":9674,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9673","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9673","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9673"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9673\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9676,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9673\/revisions\/9676"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9674"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9673"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9673"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9673"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9673"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}