{"id":9715,"date":"2025-10-17T13:26:01","date_gmt":"2025-10-17T10:26:01","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9715"},"modified":"2025-10-17T13:26:01","modified_gmt":"2025-10-17T10:26:01","slug":"mavela-hankkeessa-laaditut-tyokalut-nyt-saatavilla-vesitaloussuunnittelun-ja-tutkimuksen-tueksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2025\/10\/mavela-hankkeessa-laaditut-tyokalut-nyt-saatavilla-vesitaloussuunnittelun-ja-tutkimuksen-tueksi\/","title":{"rendered":"Mavela-hankkeessa laaditut ty\u00f6kalut nyt saatavilla vesitaloussuunnittelun ja tutkimuksen tueksi"},"content":{"rendered":"

<\/p>\n

Maatalouden alueellisen vesienhallinnan laskenta-alusta- (MAVELA)-hanke oli Salaojayhdistyksen Salaojituksen tutkimusyhdistyksen, Sven Hallinin tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n, Aalto-yliopiston ja Luken yhteisty\u00f6hanke, jonka tavoitteena oli edist\u00e4\u00e4 maatalousalueiden vesienhallinnan suunnittelua aluel\u00e4ht\u00f6isesti ja varautumista tulevaisuuden ilmasto-olosuhteisiin kuten erilaisiin \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ihin, rankkasateisiin ja kuivuusjaksoihin vesienhallinnan keinoin. Hankkeessa laaditut ty\u00f6kalut nyt saatavilla vesitaloussuunnittelun ja tutkimuksen tueksi.<\/strong><\/p>\n

\n

Hankkeessa oli kaksi ty\u00f6pakettia, joista ensimm\u00e4inen oli Aalto-yliopiston ja toinen Luken vastuulla. Hankkeella oli kaksi keskeist\u00e4 tuotosta: FLUSH-malliin perustuva hydrologian laskenta-alusta ja maan hydrologisia ominaisuuksia arvioiva maaper\u00e4kirjasto, jota voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 yhdess\u00e4 laskenta-alustan kanssa, ett\u00e4 itsen\u00e4isesti maan hydrologisten ominaisuuksien arviointiin.<\/p>\n

Laskenta-alusta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kalun, jonka avulla p\u00e4ivitt\u00e4iset s\u00e4\u00e4tiedot voidaan hakea kohdealueelle Ilmatieteen laitoksen avoimesta hila-aineistosta kohteen sijainnin perusteella. Lis\u00e4ksi alustassa on tutkimuksessa k\u00e4ytetty mallij\u00e4rjestelm\u00e4, joka on vesienhallinnan suunnittelun tueksi laadittu ty\u00f6kalu. Mallin avulla suunnittelija tai muu vesienhallinnan parissa ty\u00f6skentelev\u00e4 voi arvioida ja havainnollistaa eri ojitusratkaisujen toimivuutta ja vaikutusta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Laskenta-alusta on nyt avoimesti saatavilla ohjelmistojakelu\u00a0Git-Hubista<\/a>. Git-Hubista l\u00f6ytyy kuvaus laskenta-alustan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta sek\u00e4 linkki FLUSH-mallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon ja ohjelmistovaatimuksiin. Mallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto vaati jonkin verran tietoteknist\u00e4 osaamista.<\/p>\n

Ilmatieteen laitoksen meteorologinen hila-aineisto on saatavilla osoitteessa:\u00a0Gridded observations \u2013 Finnish Meteorological Institute<\/a>.<\/p>\n

Laskenta-alustan laati hankkeen puitteissa Aalto-yliopiston opiskelija Tetiana Porokhivnyk, jonka diplomity\u00f6 aiheesta on saatavilla Aalto-yliopiston\u00a0sivuilla<\/a>.<\/p>\n

Lukessa laadittu maaper\u00e4kirjasto kokoaa yhteen maailmalla laadittuja pedotransferfunktioita, jotka ennustavat maan vedenpid\u00e4tysominaisuuksia. Funktioita testattiin hankkeessa vertaamalla niit\u00e4 laajaan suomalaiseen mittausaineistoon, ja ne parametrisoitiin vastaamaan Suomen oloja. Maaper\u00e4kirjaston avulla k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi arvioida itse\u00e4\u00e4n kiinnostavan kohteen vedenpid\u00e4tysominaisuuksia, vaikka kohteesta ei olisi saatavilla mittaustietoa. Maaper\u00e4kirjaston laadinnasta, pedotransferfunktioista ja kirjaston k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kertova raportti ja lukuarvot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 taulukkoliite ovat saatavilla Luken julkaisutietokanta\u00a0Jukurista<\/a>.<\/p>\n

Pedotransferfunktiot testasi ja parametrisoi hankkeen puitteissa Luken hankety\u00f6ntekij\u00e4 ja Aalto-yliopiston opiskelija Vilma Jokinen, jonka diplomity\u00f6 aikeesta on saatavilla Aalto-yliopiston\u00a0sivuilla<\/a>.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n<\/div>\n

 <\/p>\n

 <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9715","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9715","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9715"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9715\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9717,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9715\/revisions\/9717"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9715"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9715"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9715"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9715"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}