{"id":9766,"date":"2025-11-12T19:28:47","date_gmt":"2025-11-12T17:28:47","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9766"},"modified":"2025-11-12T19:28:47","modified_gmt":"2025-11-12T17:28:47","slug":"rahoitusta-puhtaan-veden-turvaamiseen-biopohjaisiin-tuotteisiin-3d-nakojarjestelmiin-ja-avaruustutkimukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2025\/11\/rahoitusta-puhtaan-veden-turvaamiseen-biopohjaisiin-tuotteisiin-3d-nakojarjestelmiin-ja-avaruustutkimukseen\/","title":{"rendered":"Rahoitusta puhtaan veden turvaamiseen, biopohjaisiin tuotteisiin, 3D-n\u00e4k\u00f6j\u00e4rjestelmiin ja avaruustutkimukseen"},"content":{"rendered":"
\n

Suomen Akatemia on my\u00f6nt\u00e4nyt Oulun yliopistolle rahoitusta kolmeen hankkeeseen, joilla edistet\u00e4\u00e4n tutkimustulosten hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Oulun yliopisto on my\u00f6s mukana vastik\u00e4\u00e4n valitussa Suomen Akatemian avaruusresilienssin huippuyksik\u00f6ss\u00e4.<\/strong><\/p>\n<\/div>\n

<\/p>\n

\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 hankkeessa tutkitaan sammal-mikrobisymbioosia puhtaan veden turvaamiseksi. Puhdas vesi on elint\u00e4rke\u00e4 luonnonvara Suomessa, mutta vesiekosysteemeihin kohdistuu yh\u00e4 enemm\u00e4n painetta ilmastonmuutoksen ja tehostuneen maank\u00e4yt\u00f6n vuoksi. Valuma-alueilla ravinteiden ja metallien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy, mik\u00e4 hidastaa orgaanisen aineksen hajoamista ja heikent\u00e4\u00e4 vesist\u00f6jen monimuotoisuutta.<\/p>\n

Ongelmat korostuvat erityisesti arktisilla alueilla, joissa tarvitaan nopeasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettavia, kest\u00e4vi\u00e4 ja kustannustehokkaita vesien puhdistusratkaisuja.<\/p>\n

Hanketta johtaa professori\u00a0Anna-Maria Pirttil\u00e4<\/strong>.<\/p>\n

Toisen hankkeen tutkimuskohteena ovat entsyymiverkostot biopohjaisten tuotteiden katalyyttiseen tuottamiseen. Tutkimus jalostaa menetelmi\u00e4 rasvahappoja muokkaavien entsyymien hy\u00f6dynt\u00e4miseen siten, ett\u00e4 tuotteina saadaan osittain hapettuneita, funktionalisoituja rasvahappoja. N\u00e4it\u00e4 tuotteita voidaan edelleen hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 biopohjaisten raaka-ainevirtojen, kuten selluloosan ja muiden hiilihydraattipolymeerien jalostuksessa.<\/p>\n

Rasvahappoja prosessoivat entsyymit ovat luonnossa tavallisia, mutta niiden laajamittainen hy\u00f6dynt\u00e4minen ei ole ollut mahdollista, koska entsyymit tarvitsevat kemiallisesti liitetty\u00e4 osaa eli koentsyymi\u00e4 toimiakseen.<\/p>\n

Tutkimuksesta vastaa professori\u00a0Rikkert Wierenga<\/strong>. Hanketta johtaa Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.<\/p>\n

Kolmannessa hankkeessa haetaan ratkaisuja seuraavan sukupolven 3D-n\u00e4k\u00f6j\u00e4rjestelmiin. Tavoitteena on parantaa itseohjautuvien ajoneuvojen ja virtuaalitodellisuuskokemusten teknologiaa kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 keinoja, joiden avulla koneet voivat hahmottaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n ja navigoida ilman GPS:\u00e4\u00e4. Tutkijat kehitt\u00e4v\u00e4t edistyneit\u00e4 ty\u00f6kaluja, jotka auttavat koneita n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja liikkumaan tarkasti ja reaaliajassa, jopa haastavissa olosuhteissa, kuten ruuhkaisilla kaduilla tai syrj\u00e4isill\u00e4 alueilla jopa ilman satelliittisignaaleja.<\/p>\n

Tutkimuksesta vastaa professori\u00a0Juho Kannala<\/strong>. Hanketta johtaa Tampereen yliopisto.<\/p>\n

Suomen Akatemia my\u00f6nsi vuoden 2025 Tutkimuksen hy\u00f6dynt\u00e4misen rahoitushaussa yhteens\u00e4 9,7 miljoonaa euroa 27 hankkeelle, yhteens\u00e4 41 osahankkeelle. Rahoituksen sai 26 prosenttia hakemuksista. Hankkeet alkavat 1.1.2026 ja kest\u00e4v\u00e4t kaksi vuotta.<\/p>\n

Rahoitus edist\u00e4\u00e4 tutkimustulosten hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 kohti ideoiden kaupallistamista ja muuta yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Rahoituksella voi esimerkiksi testata tutkimustuloksia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n olosuhteissa tai kehitt\u00e4\u00e4 uusia toimintamalleja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n, julkishallinnon tai kolmannen sektorin tarpeisiin. Suomen Akatemia seuraa rahoittamiensa hankkeiden vaikuttavuutta.\u00a0Lue lis\u00e4\u00e4.<\/a><\/p>\n

Suomen Akatemia on valinnut uudet tutkimuksen huippuyksik\u00f6t ohjelmakaudelle 2026\u20132033. Oulun yliopisto on mukana avaruusresilienssin huippuyksik\u00f6ss\u00e4, jonka varajohtaja on avaruusfysiikan professori\u00a0Anita Aikio\u00a0<\/strong>luonnontieteellisest\u00e4 tiedekunnasta. Konsortiota johtaa professori\u00a0Minna Palmroth<\/strong>\u00a0Helsingin yliopistosta. Muut mukana olevat partnerit ovat Turun yliopisto, Aalto-yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Huippuyksikk\u00f6 yhdist\u00e4\u00e4 avaruusfysiikan ja -tekniikan osaamisen antaakseen uutta tietoa Maan l\u00e4hiavaruudesta ja yl\u00e4ilmakeh\u00e4st\u00e4 normaalin ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen avaruuss\u00e4\u00e4n aikana. Tutkimus tulee parantamaan yhteiskunnan sietokyky\u00e4 eli resilienssi\u00e4 alati muuttuvissa avaruusolosuhteissa ja avaruuden hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4.\u00a0Lue lis\u00e4\u00e4.<\/a><\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/strong><\/p>\n

Professori Anna-Maria Pirttil\u00e4
\nam.pirttila@oulu.fi<\/a>, puh. 050 350 6320<\/p>\n

Professori Rikkert Wierenga
\nrik.wierenga@oulu.fi<\/a><\/p>\n

Professori Juho Kannala
\njuho.kannala@oulu.fi<\/a>,<\/a>\u00a0puh. 050 353 7744<\/p>\n

Professori Anita Aikio
\nanita.aikio@oulu.fi<\/a>, puh. 050 350 0641<\/p>\n<\/div>\n

Kuva: Kirkas puro virtaa kivien yli syksyisess\u00e4 mets\u00e4maisemassa, taustalla ruskan s\u00e4vytt\u00e4mi\u00e4 puita.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen Akatemia on my\u00f6nt\u00e4nyt Oulun yliopistolle rahoitusta kolmeen hankkeeseen, joilla edistet\u00e4\u00e4n tutkimustulosten hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Oulun yliopisto on my\u00f6s mukana vastik\u00e4\u00e4n valitussa Suomen Akatemian avaruusresilienssin huippuyksik\u00f6ss\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":9767,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9766","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9766","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9766"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9766\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9768,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9766\/revisions\/9768"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9767"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9766"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9766"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9766"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9766"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}