{"id":9889,"date":"2025-12-01T17:20:21","date_gmt":"2025-12-01T15:20:21","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9889"},"modified":"2025-12-01T17:20:21","modified_gmt":"2025-12-01T15:20:21","slug":"ivalojoen-valuma-alueelta-on-loytynyt-erittain-merkittava-uusi-aiemmin-tuntematon-elinvoimainen-raakku-eli-jokihelmisimpukkapopulaatio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2025\/12\/ivalojoen-valuma-alueelta-on-loytynyt-erittain-merkittava-uusi-aiemmin-tuntematon-elinvoimainen-raakku-eli-jokihelmisimpukkapopulaatio\/","title":{"rendered":"Ivalojoen valuma-alueelta on l\u00f6ytynyt eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 uusi, aiemmin tuntematon elinvoimainen raakku- eli jokihelmisimpukkapopulaatio"},"content":{"rendered":"<p><strong>Osuuskunta Lumimuutoksen kentt\u00e4tutkimuksissa saamelaisten kotiseutualueen ennallistamisty\u00f6ss\u00e4 on l\u00f6ytynyt uusi raakku- eli jokihelmisimpukkapopulaatio loppukes\u00e4ll\u00e4 2025. Inventoitujen raakkujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli hiukan yli 700, nuoria yksil\u00f6it\u00e4 oli paljon ja kanta on elinvoimainen. Viranomaisohjeiden mukaisesti raakkujen tarkkaa sijaintia ei paljasteta t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa.<\/strong><\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<p>Osuuskunta Lumimuutoksen kentt\u00e4tutkimuksissa saamelaisten kotiseutualueen ennallistamisty\u00f6ss\u00e4 on l\u00f6ytynyt uusi raakkupopulaatio loppukes\u00e4ll\u00e4 2025. L\u00f6yt\u00f6\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Yhteens\u00e4 joesta inventointiin 735 raakkua, mutta kokonaispopulaatiota voidaan pit\u00e4\u00e4 suurempana. Valtaosa tutkimusjoen pohjasta on monikerroksista kive\u00e4, jonka alla n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 on eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6isesti lis\u00e4\u00e4 raakkuja.<\/p>\n<p>Kyseinen raakkuesiintym\u00e4 on ainoa Suomen puolella tiedossa oleva raakkukanta Paatsjoen vesist\u00f6ss\u00e4, johon Ivalojoki kuuluu, joten t\u00e4m\u00e4n raakkupopulaation olemassaolon turvaaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja kiireellist\u00e4.T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen kohdejoki ei kuulu Natura 2000-verkostoon eik\u00e4 mink\u00e4\u00e4n muunkaan suojeluohjelman piiriin. Populaatio on luonteeltaan pieni, mutta elinvoimainen ja lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4. Sen nuorten raakkujen osuus on korkea. L\u00f6yd\u00f6s korostaa suojelutoimien laajentamisen t\u00e4rkeytt\u00e4 pikaisesti kohdealueelle sek\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n kysymysten tarkastelua Ivalojoen valuma-alueella.<\/p>\n<p>Ivalojoen valuma-alue on raakkujokien osalta p\u00e4\u00e4osin tutkimaton, joten pikaisia lis\u00e4tutkimuksia tarvitaan. Uhkia mahdollisille raakkuvesille muodostavat maank\u00e4yt\u00f6n teolliset muodot, kuten mets\u00e4talouden voimaper\u00e4iset maanmuokkaukset, ojitukset, silta- ja tierakentaminen sek\u00e4 koneellinen kullankaivuu. Kun Paatsjoen vesist\u00f6n Suomeen puoleiselta alueelta ei ole ollut t\u00e4h\u00e4n saakka tiedossa raakkujokia, ovat aiemmat uusien raakkujokien etsinn\u00e4t keskitetty muihin vesist\u00f6ihin. L\u00f6yd\u00f6ksen tekiv\u00e4t OSK Lumimuutoksen saamelaisluontoasiantuntijat osana kentt\u00e4t\u00f6it\u00e4\u00e4n. Populaation ovat vahvistaneet vastuu-uhanalaisuusviranomaiset Mets\u00e4hallituksesta, ett\u00e4 Lapin ELY-keskus. Alkusyksyst\u00e4 koko joki inventointiin raakkututkijoiden toimesta.<\/p>\n<p>Osuuskunta Lumimuutos ennallistaa luonnonelinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 osana Elpyv\u00e4 maisema-ohjelmaansa. Osuuskunnalla on n. 8400 hehtaaria ostomaita, sek\u00e4 muiden maanomistajien kuten Mets\u00e4hallituksen, kuntien ja muiden maanomistajien kanssa yhdess\u00e4 toimien yhteens\u00e4 noin 60,000 hehtaarin vaikutusala. Ohjelma on Suomen suurin yksityismaiden ennallistusohjelma. Sen merkitt\u00e4v\u00e4 painopistealue ovat Saamenmaan vesist\u00f6t ja luontokohteet.<\/p>\n<p>Jokihelmisimpukka on Suomessa luonnonsuojelulain (1096\/1996)37 \u00a7 ja 38 \u00a7 mom. 2 sek\u00e4 luonnonsuojeluasetuksen (160\/1997)18 \u00a7 ja luonnonsuojeluasetuksen liitteen 2 mukaisesti rauhoitettu el\u00e4inlaji ja luonnonsuojelulain 47 \u00a7 mom. 1 ja luonnonsuojeluasetuksen 22 \u00a7 ja luonnonsuojeluasetuksen liitteen 4 tarkoittama uhanalainen ja erityisesti suojeltava laji. Jokihelmisimpukka kuuluu my\u00f6s luontodirektiivin liitteen II lajeihin, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisen suojelutoimen alueita (Natura 2000-verkosto).<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Osuuskunta Lumimuutoksen kentt\u00e4tutkimuksissa saamelaisten kotiseutualueen ennallistamisty\u00f6ss\u00e4 on l\u00f6ytynyt uusi raakku- eli jokihelmisimpukkapopulaatio loppukes\u00e4ll\u00e4 2025. Inventoitujen raakkujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli hiukan yli 700, nuoria yksil\u00f6it\u00e4 oli paljon ja kanta on elinvoimainen. Viranomaisohjeiden mukaisesti raakkujen tarkkaa sijaintia ei paljasteta t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":9890,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[138],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9889","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-luonto"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9889","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9889"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9889\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9891,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9889\/revisions\/9891"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9890"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9889"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9889"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9889"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9889"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}