{"id":9904,"date":"2025-12-09T16:15:14","date_gmt":"2025-12-09T14:15:14","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9904"},"modified":"2025-12-09T16:26:41","modified_gmt":"2025-12-09T14:26:41","slug":"vaitos-pohjoisten-jarvien-kestava-hoito-huomioi-lajien-valiset-vuorovaikutukset-ja-yksiloiden-ruumiinkoon-ravintoverkossa-kangosjarvi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2025\/12\/vaitos-pohjoisten-jarvien-kestava-hoito-huomioi-lajien-valiset-vuorovaikutukset-ja-yksiloiden-ruumiinkoon-ravintoverkossa-kangosjarvi\/","title":{"rendered":"V\u00e4it\u00f6s: Pohjoisten j\u00e4rvien kest\u00e4v\u00e4 hoito huomioi lajien v\u00e4liset vuorovaikutukset ja yksil\u00f6iden ruumiinkoon ravintoverkossa (Kangosj\u00e4rvi)"},"content":{"rendered":"<div class=\"text-elements__Leadtext-sc-1il5uxg-3 dTpulC\">\n<p><strong>Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston uudessa v\u00e4it\u00f6stutkimuksessa selvitettiin, miten ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t ja kalayhteis\u00f6n rakenne muokkaavat pohjoisten j\u00e4rvien ravintoverkkoja sek\u00e4 lohikalojen ravinnonk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tulokset osoittavat, ett\u00e4 kalalajien v\u00e4liset vuorovaikutukset ja yksil\u00f6iden koko vaikuttavat lohikalojen ravintok\u00e4ytt\u00e4ytymiseen enemm\u00e4n kuin j\u00e4rven pinta-ala tai ilmaston l\u00e4mp\u00f6tila.<\/strong><\/p>\n<\/div>\n<p><!--more--><\/p>\n<table style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\">\n<tbody>\n<tr>\n<td style=\"width: 100%;\"><a href=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/Henna-Kangosjarvi.webp\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-9906 size-thumbnail\" src=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/Henna-Kangosjarvi-150x150.webp\" alt=\"\" width=\"150\" height=\"150\" srcset=\"https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/Henna-Kangosjarvi-150x150.webp 150w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/Henna-Kangosjarvi-300x300.webp 300w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/Henna-Kangosjarvi-12x12.webp 12w, https:\/\/vesitalous.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/Henna-Kangosjarvi.webp 354w\" sizes=\"auto, (max-width: 150px) 100vw, 150px\" \/><\/a><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 100%;\">\n<section class=\"containers__SectionWrapper-sc-1d04lil-9 flSOcC\">\n<div class=\"contacts__Contact-sc-1ioh59r-11 jBrAjo\">\n<p class=\"contact__single-contact\"><em>V\u00e4it\u00f6skirjatutkija Henna Kangosj\u00e4rvi, henna.m.kangosjarvi@jyu.fi<\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/section>\n<section class=\"containers__SectionWrapper-sc-1d04lil-9 flSOcC\"><\/section>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>Pohjoiset j\u00e4rvet ovat ainutlaatuisia ekosysteemej\u00e4, jotka tarjoavat t\u00e4rkeit\u00e4 luontoarvoja, virkistysmahdollisuuksia sek\u00e4 taloudellista hy\u00f6ty\u00e4. Ne ovat tyypillisesti niukkaravinteisia ja v\u00e4h\u00e4lajisia, mink\u00e4 vuoksi pienetkin muutokset ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tai kalayhteis\u00f6ss\u00e4 voivat vaikuttaa koko ekosysteemin toimintaan.<\/p>\n<p><strong>Henna Kangosj\u00e4rven<\/strong>\u00a0v\u00e4it\u00f6stutkimuksessa selvitettiin, miten pohjoisten j\u00e4rvien koko, ilman l\u00e4mp\u00f6tila ja kalalajisto vaikuttavat niiden ravintoverkkoihin. Tutkimus tarkasteli my\u00f6s, miten eri ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t muokkaavat taimenen ja nieri\u00e4n ravinnonk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 niiden ruumiinkoon kasvaessa.\u00a0<\/p>\n<p>&#8211; K\u00e4ytin laajaa aineistoa yli kuudestakymmenest\u00e4 Norjan, Suomen ja Ruotsin j\u00e4rvest\u00e4. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siit\u00e4, miten eri ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t ohjaavat pohjoisten kalalajien ravinnonk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja ravintoverkkojen toimintaa muuttuvissa ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteissa, selvent\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Henna Kangosj\u00e4rvi Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistolta.\u00a0<\/p>\n<h3>Kalayhteis\u00f6 muokkaa ravintoverkkoa<\/h3>\n<p>Tuloksissa korostui, ett\u00e4 lohikalojen ravinnonk\u00e4ytt\u00f6 riippui sek\u00e4 j\u00e4rven kalalajistosta ett\u00e4 kalan ruumiinkoosta. J\u00e4rven koolla ja ilman l\u00e4mp\u00f6tilalla oli vain v\u00e4h\u00e4inen suora vaikutus nieri\u00e4n ja taimenen ravinnonk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Monilajisissa j\u00e4rviss\u00e4 nieri\u00e4 siirtyi kasvun my\u00f6t\u00e4 el\u00e4inplanktonin sy\u00f6nnist\u00e4 rantavy\u00f6hykkeen pohjael\u00e4imiin. Taimen puolestaan kohosi ravintoverkossa kaloja saalistavaksi huippupedoksi.\u00a0<\/p>\n<p>&#8211; Havaitsin, ett\u00e4 kalayhteis\u00f6n rakenne vaikutti lohikalojen ravinnonk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n selv\u00e4sti enemm\u00e4n kuin j\u00e4rven koko tai ilman l\u00e4mp\u00f6tila. T\u00e4m\u00e4 havainto voi auttaa kohdentamaan pohjoisten j\u00e4rvien hoito- ja suojelutoimenpiteit\u00e4, kertoo Kangosj\u00e4rvi.<\/p>\n<h3>Vieraslaji mudun esiintyminen ei ole uhka taimenkannoille<\/h3>\n<p>Tutkimuksessa tarkasteltiin my\u00f6s vieraslaji mudun vaikutusta taimeneen Pohjois-Ruotsin j\u00e4rviss\u00e4. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 pieni taimen k\u00e4ytti mudun kanssa samoja ravintokohteita, mutta siirtyi kasvaessaan osittaiseen mudun saalistukseen.\u00a0<\/p>\n<p>&#8211; Mahdollisesta poikasvaiheen kilpailusta huolimatta taimenen kasvu oli nopeampaa j\u00e4rviss\u00e4, joissa esiintyi mutua. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ettei mudulla ole v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 negatiivista vaikutusta taimenkantoihin, sanoo Kangosj\u00e4rvi.\u00a0<\/p>\n<h3>Kalojen koon ja lajien v\u00e4liset erot huomioitava suojelussa<\/h3>\n<p>V\u00e4it\u00f6skirjan tulokset korostavat, kuinka sek\u00e4 kalayhteis\u00f6n rakenne ett\u00e4 lajinsis\u00e4inen vaihtelu tulee ottaa huomioon pohjoisten j\u00e4rvien hoidossa.\u00a0<\/p>\n<p>&#8211; Pieni- ja suurikokoiset kalat ovat eri rooleissa ekosysteemiss\u00e4. Ne tarvitsevat my\u00f6s erilaisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 ravintokohteita mik\u00e4 tulisi huomioida j\u00e4rvien hoidossa, tiivist\u00e4\u00e4 Kangosj\u00e4rvi.\u00a0<\/p>\n<p>FM Henna Kangosj\u00e4rven v\u00e4it\u00f6skirja \u201d<em>Environmental drivers of high-latitude lake food webs and the trophic niche of salmonid fishes<\/em>\u201d tarkastustilaisuus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n\u00a0<strong>perjantaina 5.12.2025 klo 12:00<\/strong>\u00a0alkaen bio- ja ymp\u00e4rist\u00f6tieteiden laitoksen\u00a0<strong>YAA303-salissa<\/strong>. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii apulaisprofessori Louise Chavarie (Norwegian University of Life Sciences) ja kustoksena akatemiatutkija\u00a0<strong>Antti Eloranta<\/strong>\u00a0(Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto). V\u00e4it\u00f6stilaisuuden kieli on englanti.<\/p>\n<p>Tilaisuutta voi seurata suorana osoitteessa\u00a0<a href=\"https:\/\/r.jyu.fi\/vaitos-kangosjarvi-051225\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/r.jyu.fi\/vaitos-kangosjarvi-051225<\/a><\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6skirjan \u201d<em>Environmental drivers of high-latitude lake food webs and the trophic niche of salmonid fishes<\/em>\u201d on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa:\u00a0<a href=\"https:\/\/jyx.jyu.fi\/jyx\/Record\/jyx_123456789_107056?sid=223246480\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/jyx.jyu.fi\/jyx\/Record\/jyx_123456789_107056?sid=223246480<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston uudessa v\u00e4it\u00f6stutkimuksessa selvitettiin, miten ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t ja kalayhteis\u00f6n rakenne muokkaavat pohjoisten j\u00e4rvien ravintoverkkoja sek\u00e4 lohikalojen ravinnonk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tulokset osoittavat, ett\u00e4 kalalajien v\u00e4liset vuorovaikutukset ja yksil\u00f6iden koko vaikuttavat lohikalojen ravintok\u00e4ytt\u00e4ytymiseen enemm\u00e4n kuin j\u00e4rven pinta-ala tai ilmaston l\u00e4mp\u00f6tila.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":9910,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[136,164],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9904","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset","tag-kalavesienhoito","tag-vaitos"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9904","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9904"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9904\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9909,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9904\/revisions\/9909"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9910"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9904"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9904"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9904"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9904"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}