{"id":9932,"date":"2026-01-15T12:16:09","date_gmt":"2026-01-15T10:16:09","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9932"},"modified":"2026-01-15T12:33:22","modified_gmt":"2026-01-15T10:33:22","slug":"hyydetulvia-harvinaisen-laajalti-eri-puolilla-maata-rakennuksia-paikoin-kastunut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2026\/01\/hyydetulvia-harvinaisen-laajalti-eri-puolilla-maata-rakennuksia-paikoin-kastunut\/","title":{"rendered":"Hyydetulvia harvinaisen laajalti eri puolilla maata \u2013 rakennuksia paikoin kastunut"},"content":{"rendered":"

Hyyteen eli vedess\u00e4 virtaavien j\u00e4\u00e4kiteiden kasautuminen on nostanut\u00a0jokien vedenpintaa eri puolilla maata. Tulviva vesi on vaurioittanut rantarakenteita ja kastellut paikoin m\u00f6kkej\u00e4 ja ulkorakennuksia. Useita rakennuksia on ollut veden saartamana. Vastaavassa laajuudessa\u00a0hyydetulvia on harvoin.<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

\u201cN\u00e4in laajalti ei ole hyydetulvia ollut kuin vuosien 2014 ja 2016 tammikuussa. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 on yleistynyt ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4. 1900-luvulla ei n\u00e4in laajoja hyydetulvia ole esiintynyt\u201d, kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n

Harvinaisen laaja-alaisen hyydetulvatilanteen kehittymiseen on vaikuttanut lauha ja sateinen joulukuu, jonka j\u00e4ljilt\u00e4\u00a0vesist\u00f6t olivat sulia ja\u00a0virtaamat suuria. Kova pakkasjakso voi t\u00e4ll\u00f6in synnytt\u00e4\u00e4 virta- ja koskipaikoille hyydett\u00e4 eli tietynlaisia j\u00e4\u00e4kiteit\u00e4, jotka voivat muodostaa\u00a0patoja.<\/p>\n

Mik\u00e4 on hyydetulva ja miten sit\u00e4 torjuntaan?<\/h2>\n

Hyydetulva on talvinen ilmi\u00f6, jossa joessa virtaavaan veteen muodostuu pakkasella hyydett\u00e4 eli j\u00e4\u00e4kiteit\u00e4, jotka kasaantuessaan tukkivat uoman aiheuttaen paikallisen nopeastikin kehittyv\u00e4n tulvan. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu usein alkutalvella, kun joessa on suuri virtaus eik\u00e4 hyyteen muodostumiselta suojaavaa j\u00e4\u00e4kantta viel\u00e4 ole.<\/p>\n

Hyydetulvia voidaan torjua s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyll\u00e4 ja\u00a0juoksutusten hallinnalla suurten vesist\u00f6jen laskujoissa kuten Kokem\u00e4enjoki ja Kymijoki. Mik\u00e4li\u00a0hyydepatoja p\u00e4\u00e4see muodostumaan, niit\u00e4 voidaan purkaa kaivinkoneilla, r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tai lapioimalla olosuhteiden mukaan.<\/p>\n

Vahinkoja on torjuttu eri puolilla Suomea<\/h2>\n

Elinvoimakeskukset ja pelastuslaitokset ovat purkaneet hyydepatoja rakennuksien suojaamiseksi muun muassa Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Etel\u00e4-Savossa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa sek\u00e4 Pohjois-Pohjanmaalla.<\/p>\n

Pohjois-Pohjanmaalla Kiiminkijoen ja Sanginjoen varrella on edelleen vapaa-ajan rakennuksia ja Utaj\u00e4rvell\u00e4 my\u00f6s asuinrakennus tulvaveden saartamina. Pudasj\u00e4rvell\u00e4 vesi on nousussa ja uhkaa vapaa-ajan rakennuksia.\u00a0 Talousrakennuksia on jo kastunut.<\/p>\n

Pohjois-Savossa hyydetulva on uhannut vapaa-ajan rakennuksia mm. Sonkaj\u00e4rvell\u00e4, Pielavedell\u00e4, Vierem\u00e4ll\u00e4 ja Kiuruvedell\u00e4, ja hyydepatoja on purettu jopa r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Pohjalaismaakunnissa hyyde on nostanut jokien vedenpintaa mm. Lapuanjoella ja \u00c4ht\u00e4v\u00e4njoella. Hyydepatoja on purettu kaivinkoneella \u00c4ht\u00e4v\u00e4njoella Peders\u00f6ress\u00e4 ja Kruunupyynjoella Kruunupyyss\u00e4. Lapuanjoen\u00a0vesist\u00f6alueella pinta on parhaillaan nousussa Nurmonjoen latvavesill\u00e4 Kuorasluomassa.<\/p>\n

Kokem\u00e4enjoen ja Kymijoen hyydetulvien torjunta on onnistunut hyvin. Merkitt\u00e4v\u00e4lle osalle jokiuomista on saatu muodostumaan hyydetulvia ehk\u00e4isev\u00e4 j\u00e4\u00e4peite pienent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rvien juoksutuksia.<\/p>\n

Seuraa vesitilannetta<\/h4>\n

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata:
\nTulvatilanne ja varoitukset (vesi.fi)<\/a><\/p>\n

Vesi.fi-palvelun karttapalvelu (vesi.fi)<\/a><\/p>\n

Lis\u00e4tietoja hyyteen muodostumisesta:\u00a0Talvinen hyydetulva (vesi.fi)<\/a><\/p>\n

 <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hyyteen eli vedess\u00e4 virtaavien j\u00e4\u00e4kiteiden kasautuminen on nostanut\u00a0jokien vedenpintaa eri puolilla maata. Tulviva vesi on vaurioittanut rantarakenteita ja kastellut paikoin m\u00f6kkej\u00e4 ja ulkorakennuksia. Useita rakennuksia on ollut veden saartamana. Vastaavassa laajuudessa\u00a0hyydetulvia on harvoin.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":9933,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9932","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9932","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9932"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9932\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9938,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9932\/revisions\/9938"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9933"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9932"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9932"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9932"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9932"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}