{"id":9959,"date":"2026-01-19T12:40:11","date_gmt":"2026-01-19T10:40:11","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=9959"},"modified":"2026-02-04T12:51:53","modified_gmt":"2026-02-04T10:51:53","slug":"ymparistotavoitteet-edellyttavat-metsien-kayton-merkittavaa-muutosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2026\/01\/ymparistotavoitteet-edellyttavat-metsien-kayton-merkittavaa-muutosta\/","title":{"rendered":"Ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteet edellytt\u00e4v\u00e4t metsien k\u00e4yt\u00f6n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 muutosta"},"content":{"rendered":"

Tutkijoiden mukaan ilmasto-, luonto- ja vesist\u00f6tavoitteet edellytt\u00e4v\u00e4t Suomen metsien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia.<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

Sitran tilaama selvitys esitt\u00e4\u00e4 laajan joukon keinoja talousmetsien luonnonhoidon parantamiseen ja metsien k\u00e4yt\u00f6n ohjaukseen. Selvityksen laatimiseen osallistui l\u00e4hes 40 tutkijaa Luonnonvarakeskuksesta ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/span><\/p>\n\n\n\n
\n
Embargo 20.1.2026 01:00:00<\/div>\n

19.1.2026 11:00:01 |\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus<\/a>\u00a0| Tiedote<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

\u201cKokosimme ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kattavan ratkaisupaketin, joka ulottuu metsiss\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 toimista valtion mahdollisuuksiin vauhdittaa muutosta. Selvitys vastaa kysymykseen, miten metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja sen ohjausta on muutettava, jotta hiilineutraalius, luonnon monimuotoisuus ja vesien hyv\u00e4 tila voidaan turvata samanaikaisesti\u201d, sanoo erikoistutkija\u00a0Sampo Pihlainen<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.\u00a0<\/p>\n

Talousmetsien luonnonhoito ratkaisevassa roolissa\u00a0<\/span><\/h3>\n

Selvityksess\u00e4 keskityttiin erityisesti talousmetsiin, sill\u00e4 ne kattavat noin 90 prosenttia Suomen metsist\u00e4. Niiss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t hoitovalinnat m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4lti, millaiseksi metsien monimuotoisuus, hiilinielut ja vesist\u00f6kuormitus tulevaisuudessa kehittyv\u00e4t.<\/p>\n

Selvityksess\u00e4 ehdotetaan, ett\u00e4 metsiin j\u00e4tet\u00e4\u00e4n aiempaa enemm\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00f6puita, erityisesti vanhoja ja j\u00e4reit\u00e4 puita, ja ett\u00e4 lehtipuita suositaan. Lis\u00e4ksi lahopuuta lis\u00e4t\u00e4\u00e4n aktiivisesti esimerkiksi tekop\u00f6kkel\u00f6iden avulla. Samaan aikaan jo olemassa oleva kuollut puu s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n. Metsien rakenne monipuolistuu, kun havumetsiss\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n lehtipuiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja pienvesien ymp\u00e4rille muodostetaan hakkuuttomat suojavy\u00f6hykkeet. Metsien kiertoaikojen pident\u00e4minen, ojituksen v\u00e4hent\u00e4minen ja vesiensuojelukosteikkojen perustaminen tukevat sek\u00e4 monimuotoisuutta ett\u00e4 vesist\u00f6jen ja ilmaston suojelua.\u202f<\/p>\n

Toimenpiteet perustuvat niin sanottuun 10\/20\/70-periaatteeseen, jossa 10 prosenttia mets\u00e4maasta suojellaan my\u00f6s Etel\u00e4-Suomessa, 20 prosenttia on voimakkaamman luonnonhoidon piiriss\u00e4 ja loput 70 prosenttia j\u00e4\u00e4 maltillisemman \u2013 mutta silti nykyk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 mittavamman – luonnonhoidon piiriin. Malli luo selke\u00e4n rakenteen sille, miten luonnonhoidon vaatimukset jakautuvat eri puolille maata.<\/p>\n

Selvityksen mukaan muutokset v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t puuntuotantoa, mutta parantavat merkitt\u00e4v\u00e4sti ekosysteemipalveluja, kuten tulvasuojelua, hiilensidontaa ja luonnon virkistysarvoa.\u00a0<\/p>\n

Lakimuutoksia, tukia ja veroja muutoksen vauhdittamiseksi\u202f\u00a0<\/h3>\n

Tutkijat esitt\u00e4v\u00e4t muutoksen tueksi laajaa ohjauskeinojen kokonaisuutta. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lakimuutoksia, tukia ja veroratkaisuja. Ohjauskeinokokonaisuudessa:<\/p>\n

    \n
  • Monimuotoisuuden turvaamiseksi s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n talousmetsien riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n luonnonhoitoon velvoittavaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 mets\u00e4nomistajille tulonmenetyksi\u00e4 korvaava tukij\u00e4rjestelm\u00e4.<\/li>\n
  • Vesist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi uudisojitus kiellet\u00e4\u00e4n ja kunnostusojitus s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n luvanvaraiseksi. \u00a0<\/li>\n
  • Riitt\u00e4v\u00e4n hiilinielun saavuttamiseksi otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n metsien hiilitukij\u00e4rjestelm\u00e4, sek\u00e4 p\u00e4\u00e4tehakkuiden lakis\u00e4\u00e4teiset ik\u00e4- ja l\u00e4pimittarajat. \u00a0<\/li>\n
  • Riitt\u00e4v\u00e4n suojelupinta-alan saavuttamiseksi laajennetaan Metso-ohjelmaa ja lis\u00e4t\u00e4\u00e4n valtionmetsien suojelua. \u00a0<\/li>\n
  • Informaatio-ohjaus tukee l\u00e4pileikkaavasti kaikkien ohjauskeinojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa.\u202f<\/li>\n<\/ul>\n

    \u201cMets\u00e4nomistajilla on keskeinen rooli ymp\u00e4rist\u00f6ty\u00f6ss\u00e4, mink\u00e4 takia ohjauskeinopaketissa heille ohjataan tukia. Esimerkiksi hiilitukij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4nomistajia palkitaan rahallisesti hiilinielujen parantamisesta\u201d, sanoo Pihlainen.<\/p>\n

    Esitetyt keinot tukevat Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta ja pyrkiv\u00e4t k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n mets\u00e4lajien uhanalaiskehityksen my\u00f6nteiseen suuntaan vuoteen 2050 menness\u00e4. Viime viikolla my\u00f6s Suomen Ilmastopaneeli sek\u00e4 Suomen Luontopaneeli julkistivat raportin, jonka mukaan Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttaminen vaatii metsien k\u00e4yt\u00f6n muutosta.<\/p>\n

    \u00a0<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Tutkijoiden mukaan ilmasto-, luonto- ja vesist\u00f6tavoitteet edellytt\u00e4v\u00e4t Suomen metsien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":9960,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-9959","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9959","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9959"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9959\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10020,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9959\/revisions\/10020"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9960"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9959"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9959"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9959"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=9959"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}