Suomella on pitkä perinne kehitysmaiden vesikysymysten ratkaisemisessa. Vesivarojen hallintaan, puhtaaseen veteen ja sanitaatioon liittyviä hankkeita on toteutettu vaihtelevalla menestyksellä niin kansalaisjärjestöjen, yleishyödyllisten yhteisöjen kuin yritysten toimesta. Tässä numerossa luodaan katsaus vesialan kehityspolitiikkaan sekä esitellään erilaisia kehitysyhteistyöhankkeita eri puolilla maailmaa.
2000-luvulla poikkeuksellisista vesioloista on tullut lähes jokavuotisia. Ilmastonmuutoksen myötä virtaamien ja vedenkorkeuksien vuodenaikaisen vaihtelun odotetaan vielä muuttuvan. Poikkeuksellisten vesitilanteiden hallinta on paitsi haasteellista, myös mahdollisuus Suomen vesiosaamisen viennille. Teemanumerossa tarkastellaan viimeisimpiä tutkimustuloksia, vesiolojen ennustettua kehitystä, tulva- ja kuivuusriskien hallinnan uusia menetelmiä sekä alan kansainvälisiä mahdollisuuksia.
Teemanumerossa julkaistaan artikkeleita liittyen vuonna 2014 järjestettävään Suomenlahti-vuoteen, jonka tavoitteena on tuottaa runsaasti lisätietoa Suomenlahden ja Itämeren suojeluun. Vuoden tutkimusteemoja ovat muun muassa Suomenlahden biologinen ja geologinen monimuotoisuus, kalat ja kalakannat, ekosysteemin terveys (haitta-aineet ja rehevöityminen), meriliikenne erityisesti talviolosuhteissa, merialuesuunnittelu ja meriympäristön monitorointi.
Lehdessä julkaistaan artikkeleina Jyväskylässä Yhdyskuntatekniikka 2013 -näyttelyn yhteydessä 15.-16.5.2013 järjestettävien 57. valtakunnallisten vesihuoltopäivien mielenkiintoisimmat ja ajankohtaisimmat esitelmät. Aiheet kattavat vesihuollon juomaveden valmistuksesta jätevesien ja lietteiden käsittelyyn sekä laitosten hallintoon. Lehti jaetaan kohdejakeluna Vesihuolto 2013 -päivien osallistujille.
Millaisia ovat vuoden 2020 seurantajärjestelmät, kun nykyiset, pääosin 1900-luvun jälkipuoliskolla kehitetyt mittaus-, tiedonsiirto-, laskenta- ja raportointitavat ja -kanavat saavat rinnalleen uusimman automaation ja satelliittitekniikan sovellukset? Miten suuri osa seurantatyöstä ja seurantatiedon jakelusta voidaan joukkoistaa kansalaisten hoidettavaksi? Entä kuinka useista epävarmoista mittaustiedon lähteistä tuotetaan luotettavaa informaatiota?
Jos Iijoen lohikanta palautetaan, mikä on sen rahallinen arvo? Entäpä Helsingin pienvesien parantumisella tai rehevöitymisen vähentämisellä Euroopan merialueilla? Ovatko suomalaiset ruotsalaisia halukkaampia osallistumaan saaristonsa suojeluun? Miten vesistön vedenlaatu vaikuttaa kesämökkitonttien hintaan tai miten ekosysteemipalveluita voidaan arvottaa rahassa?
