Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Suuret järvet kunnossa, rannikkovesien tila kehno

2.10.2013 by Jarkko Narvanne

Uusi arvio Suomen vesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järviemme pinta-alasta 85 prosenttia ja jokivesistämme 65 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tätä heikommassa kunnossa on kolme neljäsosaa rannikkovesien pinta-alasta. Suurin ongelma on rehevöityminen.

Suuret järvet ja erityisesti Pohjois-Suomen vedet ovat ekologiselta tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia. Sen sijaan pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä.

Rannikolla yksikään vesialue ei ole tilaltaan erinomainen. Erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden tila on huolestuttava. Suomenlahden itäisimmän osan tila on kuitenkin kohentunut vesiensuojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Perämeren pohjoisosissa ja Pohjanlahden jokisuissa rannikkovesien tila on paikoin heikentynyt.

”Suomen vesiensuojelutoimet ovat olleet kunnianhimoisia, mutta eivät riittäviä vesiekosysteemien kannalta. Kuormituksen vähennyttyäkin vesien tilan paranemista joudutaan usein odottamaan pitkään”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.

Tiedot vesien tilasta on koottu 13:ssa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Kalojen osalta arvioinnista vastasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Arvio perustuu vuosien 2006-2012 tietoihin, edellinen on vuodelta 2008.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Salaojayhdistyksen uutiskirjeessä tulevia vesitaloustapahtumia
    Jäteveden mikromuoveista talteen lähes 100%
    Hallitus esittää uutta saaristolakia vahvistamaan saariston elinvoimaa
    Suomi tukee Tyynenmeren alueen ja Indonesian varautumista ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin – mukana hankkeessa Ilmatieteen laitos
    Kriittiset kaivospäivät Kemissä: Voivatko kaivokset ja puhtaat vedet elää rinnakkain?

Post navigation

Previous Post:

Tiukemmat ravinnepäästökatot Itämerelle

Next Post:

HELCOM tiukensi Itämereen tulevien ravinteiden päästökattoa

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS