Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Tykölänjärven kalakuoleman syy ei ole selvinnyt

28.5.2014 by Jarkko Narvanne

Viime viikolla Tykölänjärvellä tapahtuneen suurehkon kalakuoleman syy ei ole selvinnyt. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen teettämissä vesi- ja kala-analyseissä ei ole tullut ilmi mitään sellaista, joka selittäisi kalojen kuoleman.

Valkeakosken ja Pälkäneen rajalla sijaitsevasta Tykölänjärvestä otetuissa vesinäytteissä ei löytynyt viitteitä esimerkiksi jätevesipäästöstä.  Elintarviketurvallisuusviraston tutkimusten mukaan kalakuolemaa ei ole aiheuttanut salama, koska tutkittavaksi toimitettujen kalojen lihaksista ei löytynyt merkkejä verenpurkautumista. Kalat eivät myöskään kuolleet pidempiaikaiseen hapenpuutteeseen tai tarttuviin tauteihin, ja niiden ravitsemustila oli normaali.

Perjantain ja lauantain aikana järvestä poistettiin kuolleita kaloja. Massiivisen kalakuoleman jälkeen järvessä havaittiin ilmaa haukkovia kaloja.

– Tämä selittynee sillä, että osalla kaloista kidukset saattoivat vaurioitua ja nyt ne kamppailevat häiriintyneen happitasapainon kanssa sekä toissijaisesti bakteeritartuntoja vastaan. Kuolleet kalat ovat todennäköisesti Tykölänjärven pohjoisosan lähtöuoman suualueelle kutemaan kerääntyneitä särkiä, ja siksi niiden määrä pienellä alueella oli suuri, toteaa ylitarkastaja Heidi Heino Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Kuolleita kaloja esiintyi vain Tykölänjärven pohjoispäässä, muualla niitä ei havaittu.  Myös järven keskivaiheilta otetuissa näytteissä ei löytynyt mitään normaalista poikkeavaa.

Tykölänjärvestä on otettu lisää vesinäytteitä maanantaina 26.5. Torjunta-aineanalyysit valmistuvat ensi viikolla. Järven tilannetta seurataan kesän aikana.

– Toivomme, että saisimme jotain uutta tietoa nyt otetuista näytteistä, mutta valitettavasti kalakuolemien syy jää usein arvoitukseksi, kertoo Heino.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Salaojayhdistyksen uutiskirjeessä tulevia vesitaloustapahtumia
    Jäteveden mikromuoveista talteen lähes 100%
    Hallitus esittää uutta saaristolakia vahvistamaan saariston elinvoimaa
    Suomi tukee Tyynenmeren alueen ja Indonesian varautumista ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin – mukana hankkeessa Ilmatieteen laitos
    Kriittiset kaivospäivät Kemissä: Voivatko kaivokset ja puhtaat vedet elää rinnakkain?

Post navigation

Previous Post:

Buster lahjoittaa veneitä Tvärminnen asemalle

Next Post:

Itämerellä ei havaittu öljypäästöjä tehostetussa valvontaoperaatiossa

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS