Kokemäenjoen simpukkakanta kärsi nikkelipäästöstä

Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaalta pääsi 4.- 6.7.2014 Kokemäenjokeen prosessiliuosta, joka sisälsi 66 tonnia nikkeliä, 1,3 tonnia kobolttia, 2,3 tonnia ammoniumtyppeä sekä 94 tonnia sulfaattia.

Tehtaan ympäristöluvan (10.12.2004) mukainen nikkelin päästöraja-arvo on 1,5 kg/vrk eli noin 550 kg/vuosi. Päästön jälkeen Kokemäenjoen pohjanläheisessä vedestä mitattiin Harjavallassa enimmillään 8 800 mikrogrammaa nikkeliä litrassa (µg/l), kun ympäristölaatunormin mukainen vuosikeskiarvon raja on 20 µg/l ja hetkellisen pitoisuuden raja 34 µg/l. Vähäkuormitteisessa joessa nikkeliä on 1-2 µg/l.

12.7.2014 alkaen tehtiin havaintoja runsaista simpukkakuolemista. Simpukoita koskevan selvitysraportin mukaan kaikkien simpukoiden kuolleisuus päästön jälkeen oli Harjavallan padon alapuolella merkittävä. Selvitys tehtiin 35 kilometrin matkalla sukeltamalla ja laskemalla simpukat 57 linjalta (padon yläpuoli 8, patoallas 2 ja padon alapuoli 47 tutkimuslinjaa).

Suurin kuolleisuus, 62 – 64 % oli pikkujärvisimpukoilla (1,1 – 1,2 miljoonaa yksilöä) ja pienin sysijokisimpukoilla, 8 – 10,0 % (270.00 – 340.000 yksilöä). Soukkojokisimpukoita kuoli lukumääräisesti eniten, 1,9 – 2,0 miljoonaa (36 % kannasta) Kuolleita vuollejokisimpukoita arvioidaan olleen yhteensä 1,0 – 1,1 miljoonaa (15 -17 % kannasta). Kaikkiaan eri lajin simpukoita kuoli yhteensä arviolta 4,3 – 4,6 miljoonaa.

Vuollejokisimpukoiden kuolleisuus laski etäisyyden kasvaessa padolta, mutta kohosi jälleen Porin kaupungin kohdalta merelle päin. Tämän voidaan olettaa johtuvan virtauksen hidastumisesta ja myrkyllisten aineiden pitkittyneestä viipymisestä alueella. Elokuussa saadun asiantuntija-arvion mukaan simpukoiden kuolinsyy oli nikkeli, joka sekoitti niiden kalsiumaineenvaihdunnan. Tätä tukee mm. se, että simpukoiden kuoret olivat auki, vaikkei joessa esiintynyt happivajausta.

Vuollejokisimpukka on EU:n luontodirektiivin liitteen IVa laji. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla kielletty ja laji on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Se on luokiteltu myös vaarantuneeksi uhanalaiseksi lajiksi.

ELY-keskus arvioi seuraavaksi yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, onko kyseessä EU:n ympäristövastuudirektiivin mukainen merkittävä vahinko ympäristölle, ja harkitsee sen jälkeen tarvittavat jatkotoimet.