Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Pöyry kehitti menetelmän kloorifenolin hajottamiseksi pohjavedestä

11.12.2014 by Jarkko Narvanne

Kloorifenolien saastuttaman pohjaveden puhdistamista on tutkittu pitkään, mutta tehokasta isoon mittakaavaan soveltuvaa menetelmää ei ole aiemmin löydetty. Pöyryn vesi- ja ympäristöasiantuntijat ovat kaksi vuotta tehneet kehitystyötä puunjalostusyritys Koskisen Oy:n kanssa, ja yhteistyössä on ongelman ratkaisemiseksi kehitetty yksinkertainen, edullinen ja tehokas menetelmä.

Puhdistusprosessissa kloorifenolien pilaamaan maaperään syötetään pohjaveden mukana happea, jota bakteerit tarvitsevat kloorifenolien hajotustyössä. Luonnon oma, pilaantuneelle alueelle kehittynyt bakteerikanta hajottaa hapen avulla pohjavedessä sekä maaperässä olevan kloorifenolin vedeksi ja hiilidioksidiksi. Haitallisia väli- tai lopputuotteita ei synny lainkaan. Koska puhdistus tapahtuu pohjavesiympäristössä, menetelmästä ei aiheudu haittaa tai riskiä maan päällisille toiminnoille, ympäristölle eikä asukkaille.

Kloorifenolia sisältävää puunsuoja-ainetta käytettiin aiemmin sahateollisuudessa puutavaran sinistymisenestossa. Ainetta vapautui Järvelän maaperään ja pohjaveteen Koskisen Oy:n sahapalossa vuonna 1976. Nyt pohjaveden kloorifenoleista on reilun kahden vuoden aikana puhdistettu yli 90 prosenttia.

Puhdistusmenetelmää voidaan tulevaisuudessa soveltaa muillakin alueilla, joilla pohjavettä pilaavat orgaaniset biologisesti hajoavat aineet.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Hallitus esittää uutta saaristolakia vahvistamaan saariston elinvoimaa
    Suomi tukee Tyynenmeren alueen ja Indonesian varautumista ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin – mukana hankkeessa Ilmatieteen laitos
    Kriittiset kaivospäivät Kemissä: Voivatko kaivokset ja puhtaat vedet elää rinnakkain?
    Vesitalous 4/2026 Vesiosaamisen urapolut on ilmestynyt
    Vesienhoidon valtionavustusten infotilaisuus

Post navigation

Previous Post:

Väitöstutkimus: makeutusaineita ja fluoriyhdisteitä päätyy jätevesissä vesistöihin

Next Post:

Venäjä haluaa lykätä alusjätevesikieltoa

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS