Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Uusi saostusmenetelmä vähentää vesistökuormitusta

9.12.2014 by Jarkko Narvanne

Saloy Oy:n kehittämällä menetelmällä voidaan maatalouspurojen liukoinen fosfori ottaa talteen lähes sataprosenttisesti ja kokonaisfosforikin 80-prosenttisesti. Saostettu ravinnepitoinen liete voidaan kierrättää lannoitteeksi.
Fosforin talteenotto parantaa vesistöjen laatua, sillä fosfori on sinilevien ravintoa. Koska fosfori on uusiutumaton luonnonvara, sen kierrättäminen on tärkeää.

Saloy Oy:n saostuslaitteisto ei tarvitse ulkopuolista energiaa. Huoltoon riittää yksinkertainen traktorikalusto, erikoiskoneita ei tarvita. Huoltoa tarvitaan vesimäärästä riippuen korkeintaan kerran, pari kuukaudessa.
Saostuksen lopputuloksena syntyvän lietesakka voidaan palauttaa kasvualustaksi pelloille. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön suorittamissa ohran kasvukokeissa saatiin erittäin lupaavia tuloksia kerätyn lietteen kierrätyksestä takaisin lannoitteeksi.

Saloy Oy:n päästösieppari sitoo valumavesien orgaanista ainesta (humusta) ja fosforia rautasulfaatilla. Tilantarpeeltaan pieni, maapohjaiseen laskeutusaltaaseen yhdistettävä pystylaskeutusputkisto edistää kemikaalin sekoittumista, vähentää kiintoainetta ja toimii samalla päästösiepparin saostaman lietteen laskeutusaltaana.

Päästösieppari tarvitsee aina yhteyteensä laskeutusaltaan, missä lietesakka ehtii laskeutua pohjaan ajoittain pois kerättäväksi. Laskeutusaltaan syvyys on noin 2,5 metriä. Maapohja on vesieristetty  muovikalvolla. Vesi tuodaan laskeutusaltaaseen patentoidulla pystylaskeutusputkistolla, jossa vesi virtaa nopeasti alas-ylös-alas. Lietesakka kerätään laskeutusaltaan pohjalta aggregaatilla toimivalla
uppopumpulla.

– Keinot vesien puhdistamiseksi ja fosforin kierrättämiseksi ovat nyt olemassa, tarvitaan enää tahtoa niiden toteuttamiseksi, Saloy Oy:n toimitusjohtaja Tapio Salminen totesi menetelmää esitelleessä  tiedotustilaisuudessa Helsingissä tiistaina.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Hallitus esittää uutta saaristolakia vahvistamaan saariston elinvoimaa
    Suomi tukee Tyynenmeren alueen ja Indonesian varautumista ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin – mukana hankkeessa Ilmatieteen laitos
    Kriittiset kaivospäivät Kemissä: Voivatko kaivokset ja puhtaat vedet elää rinnakkain?
    Vesitalous 4/2026 Vesiosaamisen urapolut on ilmestynyt
    Vesienhoidon valtionavustusten infotilaisuus

Post navigation

Previous Post:

Paistorasva kuuluu roskikseen

Next Post:

Väitöstutkimus: makeutusaineita ja fluoriyhdisteitä päätyy jätevesissä vesistöihin

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS