Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Suojavyöhykkeet kiinnostavat viljelijöitä Uudellamaalla

20.4.2015 by Jarkko Narvanne

Rantapeltojen suojavyöhykkeet puhuttavat parhaillaan monia viljelijöitä. Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä aiemmin byrokraattisena pidetty suojavyöhykkeiden perustaminen on nyt nimittäin helppoa: ruksi oikeaan paikkaan.

Vesien tilan parantaminen on viljelijöille aiempaa huomattavasti yksinkertaisempaa. Mutta suojavyöhykkeet on kuitenkin niitettävä vuosittain ja heinä korjattava pois vyöhykkeeltä. Heinää kertyy melkoisia määriä ja sen käyttö kannattaa miettiä etukäteen. Suojavyöhykenurmen voi syöttää esimerkiksi emolehmille ja hevosille tai levittää muille pelloille maanparannusaineeksi. Heinän voi myös kompostoida kompostointilaatalla, laakasiilossa tai lantalassa. Pelloille heinää ei saa kompostoida ravinteiden huuhtoutumisriskin takia. Lisätietoa suojavyöhykkeiden perustamisesta uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä

<http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150410_suojavyohykkeet.html>

Uudenmaan alueen yleissuunnitelmista laaditaan tänä vuonna ELY-keskuksessa yhteenveto. Suojavyöhykkeiden tarvetta selvitetään lisäksi sellaisilla alueilla, joissa ei syystä tai toisesta ole aiemmin kartoitusta tehty. Tavoitteena on myös, että viljelijöille tarjolla olevan ympäristöneuvonnan käyttöön saataisiin yleissuunnitelmien kohdetietoja mahdollisimman helppokäyttöisessä muodossa.

Yleissuunnitelmista on viime vuosina tiedotettu kaikille suunnittelualueiden viljelijöille, ja heille on myös postitettu valmiit suunnitelmat. Esimerkiksi viime vuoden lopulla valmistui Siuntionjoen yleissuunnitelma <http://www.doria.fi/handle/10024/103018> yhteistyössä alueen viljelijöiden ja maaseutu- ja ympäristöviranomaisten kanssa.

Ympäristöhallinnossa on laadittu suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmia jo 1990-luvun puolivälistä alkaen. Maa- ja metsätalousministeriö ja usein myös kunnat ovat rahoittaneet suunnitelmat. Ajatuksena on ollut, että ne kannustaisivat viljelijöitä vapaaehtoiseen vesien- ja luonnonhoitoon ja kohdentaisivat toimenpiteitä vaikuttavimmille alueille.

Yleissuunnitelmat kannattaa nyt uuden maaseutuohjelman alkamisvaiheessa etsiä kaapeista, netistä tai kysellä kuntien tai aluehallinnon väeltä.  Uusia suojavyöhykkeitä kannattaa perustaa suunnitelmissa suositelluille pelloille ja vanhat sopimukset kannattaa uusia merkkaamalla tukihakemuslomakkeelle rasti ympäristönurmi kohtaan sekä merkkaamalla kasvulohkolomakkeelle kasviksi suojavyöhykenurmi.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Previous Post:

Talvivaaran poikkeustilanteen ympäristövaikutus mallinnettiin

Next Post:

Talvivaaran estettävä bioliuoskierron ylitulviminen

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS