Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia osaksi metsätaloutta

21.9.2015 by Jarkko Narvanne

Valtakunnalliset metsätalouden vesiensuojelupäivät järjestetään Kolilla 22.–23.9. Päivien teemana on metsät ja pienvedet, ja niiden tavoitteena on edistää valtioneuvoston elokuussa hyväksymän pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian huomioon ottamista metsätaloudessa.

Suomessa on paljon luonnon monimuotoisuuden, kalastuksen, matkailun ja virkistyskäytön kannalta arvokkaita pienvesiä, puroja, noroja, lampia ja lähteitä. Pelkästään pienvirtavesien pituuden on arvioitu olevan yli 200 000 km.

Valtioneuvoston hyväksymän suojelu- ja kunnostusstrategian taustalla on huoli pienvesien heikentyneestä tilasta. Suuri osa pienvesistä rajautuu metsätalouskäytössä oleviin alueisiin, joten metsissä tehtävillä toimenpiteillä ja niiden ajankohdan valinnalla voidaan vaikuttaa hyvin paljon pienvesien laatuun.

Metsälaissa pienvesien lähiympäristöt on määritelty metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi, joiden ominaispiirteet tulee säilyttää. Pienvesien suojeluun ja kunnostamiseen sovellettavia toimintamalleja ovat luonnonmukaiset vesirakentamisen menetelmät, kustannustehokkaat vesiensuojelumenetelmät ja valuma-aluesuunnittelu. Valtion rahoittama metsätalouden vesistökuormitusverkko kerää ajantasaista perustietoa metsätaloustoimenpiteiden vaikutuksista vesistöihin. Tiedot ovat julkisesti saatavilla asiantuntijoiden ja kansalaisten käyttöön.

Keväällä hyväksyttyyn kestävän metsätalouden rahoituslakiin (Kemera-laki) sisältyy rahoitusmahdollisuuksia yksityismetsissä sijaitsevien pienvesien huomioimiseen ja kunnostamiseen. Valtiontalouden säästöt uhkaavat kuitenkin pienentää toimenpiteisiin käytettävissä olevaa rahoitusta.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Vesiepidemiat vähentyneet Suomessa – suurin riski kesäkuukausina
    Arviointi maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta on julkaistu
    Vetelin Haapajärven vedenpintaa on saatu nostettua pysyvästi valtion kunnostushankkeella (Keski-Pohjanmaa)
    Elämäntyöpalkinto Raija Auralle ja vuoden vesistökunnostaja -palkinto 2026 Veijo Hämäläiselle
    Lapin elinvoimakeskus kunnostaa tänä vuonna kolmea virtavettä

Post navigation

Previous Post:

Alavuden Saarijärven pinta lasketaan rantojen kunnostamiseksi

Next Post:

Kemijärven säännöstelyn kehittämistä seurataan kyselytutkimuksella

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS