Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Hyytöpuomit paikoilleen Kymijoella

21.10.2015 by Jarkko Narvanne

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut hyydöntorjuntapuomien asentamisen Kymijokeen. Puomien tarkoitus on hidastaa pintavirtausta ja nopeuttaa jääkannen muodostumista jokeen. Puomit ovat joen poikki asennettuja puutukkeja tai paksuja pintavirtausta hidastavia köysiä.

Hyytöpuomeilla hidastetaan veden pintavirtausta niin, että jokeen syntyisi jääkansi. Jääkansi estää veden jäähtymistä ja hyydön muodostumista. Kun hyytöä muodostuu jokeen, nostaa se vedenkorkeuksia ja saattaa aiheuttaa veden tulvimista.

Hyytöpuomeja asennetaan Kymijoen alaosalle mm. Susikoskelle, Ahvionkoskelle, Kultainkoskelle, Pernooseen, Parikkaan, Siikakoskelle, Langinkoskelle sekä Hirvikoskelle. ELY-keskuksen asentamia puomia on yli 20. Hyytöpuomit poistetaan Kymijoesta jäiden sulamisen jälkeen keväällä 2016.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asentamien hyytöpuomien lisäksi vesivoimalaitokset asentavat omia hyytöpuomeja voimalaitosten yläpuolelle. Vesivoimalaitosten asentamia hyytöpuomeja on ainakin  Myllykosken ja Kuusankosken voimalaitosten läheisyydessä.

Syksy on ollut Kymijoen valuma-alueella yleisesti ottaen vähäsateinen. Erityisen vähäsateista oli Kymijoen valuma-alueella elo-syyskuussa sekä lokakuussa. Elokuun alusta lähtien sademäärä on jäänyt alle puoleen keskimääräisestä sademäärästä. Kymijoen virtaama on joen alajuoksulla Ahviossa tällä hetkellä  160 m3/s, joka on noin 90 m3/s keskimääräistä virtaamaa pienempi.  Kymijoen lähtövirtaama Kalkkisista on tällä hetkellä 170 m3/s.

image1222055788330130745

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Salaojayhdistyksen uutiskirjeessä tulevia vesitaloustapahtumia
    Jäteveden mikromuoveista talteen lähes 100%
    Hallitus esittää uutta saaristolakia vahvistamaan saariston elinvoimaa
    Suomi tukee Tyynenmeren alueen ja Indonesian varautumista ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin – mukana hankkeessa Ilmatieteen laitos
    Kriittiset kaivospäivät Kemissä: Voivatko kaivokset ja puhtaat vedet elää rinnakkain?

Post navigation

Previous Post:

Turun kaupungin vesiliikelaitokselle uusi asiakkuudenhallinnan ja laskutuksen it-ratkaisu

Next Post:

Itämeren kalastusmahdollisuudet ja ilmastoystävällinen maatalous ministerineuvoston asialistalla

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS