Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Hulevesien hallintaan panostetaan Helsingissä

13.1.2016 by Jarkko Narvanne

Helsingin ensimmäinen lähellä keskustaa sijaitseva luonnonmukainen hulevesirakenne, joka käsittelee sade- ja sulamisvesiä, on valmistunut Maunulanpuistoon. Käsittely perustuu biosuodatukseen, jolla entisen Maaliikennekeskuksen ja Metsäläntien hulevesistä puhdistetaan raskasmetalleja ja ravinteita ennen niiden johtamista Haaganpuroon.

Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesiä, jotka ovat peräisin rakennetuilta, vettä läpäisemättömiltä pinnoilta. Ne keräävät esimerkiksi katoilta ja teiltä raskasmetalleja ja muita haitta-aineita, jotka kuormittavat erityisesti pienvesiä.

Maunulanpuistossa hulevedet johdetaan ensin kivettyyn viivästysaltaaseen, joka poistaa vedestä kiintoainetta. Sen jälkeen vesi ohjautuu ravinteita ja raskasmetalleja sitovalle alueelle, joissa suodatukseen käytetään tulvaniittyä ja kosteikkokasveja sekä niiden alla olevia useita hiekkakerroksia. Hankkeen tavoitteena on parantaa Haaganpurossa esiintyvän taimenkannan elinehtoja sekä pilotoida biosuodatuksen toimivuutta hulevesien puhdistuksessa.

Ilmastonmuutos lisää sademääriä. Kaupungeissa sade- ja sulamisvedet voivat aiheuttaa tulvia ja pienvesien kuormittumista. Biosuodatusrakenne on osa kaupungin vesiensuojelutyötä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

”Helsingin kaupungin hulevesistrategiassa tavoitteena on hulevesien imeyttäminen syntypaikalla ja niiden johtaminen avoimissa hulevesijärjestelmissä”, Päivi Islander rakennusvirastosta kertoo.

Luonnonmukaisilla hallintamenetelmillä hulevesiä pystytään sekä puhdistamaan että viivyttämään ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti.

”Sen sijaan että hulevedet johdetaan mahdollisimman nopeasti pois, ongelma voidaan kääntää resurssiksi: luonnonmukaiset ratkaisut kuten viherkatot, kosteikot, avo-ojat ja erilaiset viivästysaltaat lisäävät vihreyttä ja viihtyvyyttä kaupungissa ja vähentävät samalla tulvariskiä”, sanoo ympäristökeskuksen Kajsa Rosqvist.

Lisääntyneet sademäärät ovat haaste myös muualla Itämeren alueella. Esimerkiksi Malmössä koettiin syyskuussa 2014 rankimmat sateet 150–200 vuoteen. Sateet aiheuttivat laajoja tulvia, joissa vahingoittuneiden talojen ja kellareiden kunnostamiskustannukset olivat mittavat. Augustenborgin kaupunginosassa, jossa erilaisia luonnonmukaisia hulevesiratkaisuja on toteutettu, lähes vältyttiin tulvavahingoilta.

Lähivesien suojelu on ollut tavoitteena vuoden vaihteessa päättyneessä EU LIFE+ -rahoitteisessa CITYWATER – Benchmarking water protection in cities -hankkeessa, jonka puitteissa biosuodatusratkaisu on Maunulanpuistoon toteutettu.

CITYWATER-hanke oli osa Helsingin ja Turun koordinoimaa Itämerihaastetta. Itämerihaaste on kansainvälinen verkosto paikallisille vesiensuojelutoimia toteuttaville tahoille Itämeren valuma-alueella.

Työ hulevesien luonnonmukaisen hallinnan parissa jatkuu Helsingissä uudessa Interreg Central Baltic-rahoitteisessa iWater – Integrated Storm Water Management -hankkeessa, jossa tavoitellaan hulevesien kestävää ja kokonaisvaltaista hallintaa Itämeren maiden kaupungeissa.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Previous Post:

Jää- ja hyydepatoja torjutaan Pohjanmaan jokivesistöissä

Next Post:

Pöyrylle toimeksianto Sveitsissä

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS