Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Pöyrylle Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamon suunnittelutoimeksiantoja

09.05.2016 Jarkko Narvanne

Pöyry on saanut Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY) toimeksiantoja Espoon Blominmäkeen rakennettavan jätevedenpuhdistamon toteutussuunnittelusta. Toimeksiantoihin sisältyvät puhdistamon rakenne- ja arkkitehtisuunnittelu, sähkö-, instrumentointi- ja automaatiosuunnittelu sekä aluesuunnittelu ja maanpäällisten rakenteiden geosuunnittelu.

Blominmäen puhdistamo korvaa Suomenojan puhdistamon valmistuessaan vuonna 2020 ja käsittelee 400 000 asukkaan jätevedet. Blominmäen puhdistamo rakennetaan kallioluolaan, jonka louhintatyöt ovat käynnissä. Pöyry on tehnyt luolan kalliorakennus- ja geoteknisen suunnittelun jo aiemmassa vaiheessa. Nyt saatujen toimeksiantojen suunnittelutyöt käynnistyivät maaliskuussa 2016.

”Yhteistyö Pöyryn kanssa on sujunut hyvin Blominmäen kalliorakennus- ja geoteknisessä suunnittelussa, kuten aiemmissakin toimeksiannoissa. Kalliotekninen työnaikainen suunnittelu jatkuu edelleen ja suunnittelijan, tilaajan, urakoitsijan ja rakennuttajakonsultin välinen yhteistyö on sen osalta toiminut mutkattomasti. Siksi odotukset Blominmäen toteutussuunnittelunkin suhteen ovat korkealla”, toteaa puhdistamohankkeen projektijohtaja Jukka Yli-Kuivila HSY:stä.

”Olemme iloisia saadessamme hyödyntää suunnittelu- ja projektiosaamistamme entistä suuremmassa laajuudessa Blominmäen puhdistamohankkeessa. Pöyryllä on laaja rakennus- ja infrasuunnittelun sekä vesihuollon osaaminen, jotka täydentävät toisiaan myös tässä hankkeessa”, kertovat Pöyryn Pekka Narinen, rakennus- ja rakennesuunnittelun johtaja sekä Kari Aalto, teollisuuden paikallispalveluiden johtaja Etelä-Suomessa.

”Laitos suunnitellaan mahdollisimman omavaraiseksi sähkön suhteen. Jätelietteiden mädättäminen tuottaa kaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon. Omavaraisuutta tukevat lisäksi aurinkopaneelit, älykkäät valaistusratkaisut ja energiatehokas sähkönjakelujärjestelmä. Sähkö-, instrumentointi- ja automaatiosuunnittelumme varmistaa, että kaikki eri järjestelmät toimivat hyvin yhdessä”, jatkaa Kari Aalto.

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    HSY:n jätevedenpuhdistuksen tulokset olivat ennätystasolla vuonna 2025
    Maailman vesipäivää vietetään 22.3. – HSY juhlii nuorten vesiaiheisilla retkillä ja oppitunneilla
    Paikallisten kalastajien tieto täsmensi ennusteita kuhan kutualueista
    Maailman vesipäivä 2026 keskittyy veden rooliin sukupuolten tasa-arvossa
    Vesihuoltolaitosten kuntapäättäjäviestintään tueksi esitysmateriaali

Post navigation

Previous Post:

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokien pinnat nopeassa nousussa

Next Post:

Jäätalvi päättyi Suomen merialueilla

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

YT27 banneri 300x450px
kansi
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS