Maaperätutkimuksen osaaminen on tärkeää koko Suomelle
Suomalainen maaperä on jääkauden jäljiltä aivan omanlaisensa. Siitä tarvitaan täsmätietoa, jotta ympäristömme ja kasvinviljely voivat hyvin.
Monet maaperätieteisiin erikoistuneet tahot ovat päättäneet tukea Helsingin yliopistoa lahjoituksilla. Niemi-säätiö tukee lahjoituksellaan maaperä- ja ympäristötieteen professuuria, ja Salaojituksen Tukisäätiö ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry ovat tehneet lahjoituksen tukeakseen laajemmin maatalous-metsätieteiden koulutusalaa.
Lahjoittajia ja Helsingin yliopistoa yhdistää muun muassa huoli suomalaisen maaperä- ja ympäristötieteen osaamisen jatkuvuudesta. Yliopistotasolla maaperätiedettä opetetaan vain Helsingin yliopistossa, jossa on myös alan ainoa professuuri.
– Haluamme kaikki osaltamme olla tukemassa yliopistoa maatalous-metsätieteiden monialaisessa kehittämisessä, ja toivomme, että esimerkiksi maaperä- ja ympäristötieteiden opetus ja osaaminen jatkuvat Suomessa, Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n toiminnanjohtaja Timo Maasilta sanoo.
– Jos kadotamme tiedon vaikkapa siitä, miten fosfori sitoutuu ja miten se liikkuu, aletaan pian tehdä sovelluksia nykytermein ilmaistuna vaihtoehtoisen totuuden varassa. Tuleville maatalous- ja metsätieteiden asiantuntijoille maaperä- ja ympäristökemian perusteiden osaaminen on erittäin tärkeää, tähdentää Salaojituksen Tukisäätiön juhlavuoden rahaston puheenjohtaja Aarne Pehkonen.
– Ala on yliopistolle ja tiedekunnalle tärkeä, ja lahjoitukset ovat meille merkittävää tukea. Hyvä yhteistyö esimerkiksi maaperäalan sidosryhmien kanssa on arvokasta, jotta pystymme kouluttamaan osaajia tulevaisuuden tarpeisiin, toteaa maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Marketta Sipi.
Alan tutkimusta löytyy maailmalta, mutta muualla tuotettu tieto ei sellaisenaan ole sovellettavissa Suomen oloihin.
– Suomen maaperällä on omanlaiset jääkauden jälkeiset erityispiirteensä. Esimerkiksi USA:ssa koetellut sovellukset eivät välttämättä savi- ja turvemaissamme toimi, Salaojituksen Tukisäätiön toiminnanjohtaja Seija Virtanen muistuttaa.
– Roudan vaikutuksia ei kovin monessa maanviljelymaassa tarvitse ottaa huomioon. Perusteellinen tieto maaperästämme on kotimaisen kasvinviljelyn onnistumisen ja kannattavuuden edellytys, lisää itsekin maanviljelijänä toimiva Juha Junnila Niemi-säätiöstä.
Tutkittu tieto siitä, miten sedimentteihin päätyvät aineet maaperässä vaikuttavat, on tärkeää tietoa ympäristönsuojelussa.
– Monet ympäristöongelmat seuraavat siitä, ettei ymmärretä maaperän prosesseja vaan lähdetään kokeilemaan tuurilla. Talvivaaran ympäristöongelmat ovat tästä karmea esimerkki, Aarne Pehkonen sanoo.
