Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin

08.01.2018 Jarkko Narvanne

Pohjanmaan vesistöissä varaudutaan hyydetulvien syntymiseen sään vähitellen kylmetessä. Ähtävänjoella pahimpien hyydekohteiden läheisyyteen on asennettu ns. hyydeköydet, joilla pyritään nopeuttamaan jääkannen muodostumista.

Ähtävänjoella esiintyy hyydetulvia lähes vuosittain koskipaikoilla Evijärven alapuolella Ähtävän, Lappforsin ja Kolpin taajamien läheisyydessä. Hyydepatojen riski on suurin kovilla pakkasilla, kun joen virtaama on suuri eikä jääkansi ole vielä muodostunut.

Ähtävänjoen vesistön yläosalla sijaitsevan Lappajärven pinta on noin 15 cm tavanomaista korkeammalla ja juoksutus on toistaiseksi 18 m3/s. Lappajärven juoksutuksia Ähtävänjokeen tullaan pienentämään, jos hyydetulvariski kasvaa. Lappajärven säännöstelyä koskevien lupamääräysten mukaisesti Ähtävänjoen jäätymisvaiheessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus saa tarvittaessa lyhytaikaisesti pienentää virtaamia viidellä kuutiolla hyytämisen vähentämiseksi. Kun pysyvä jääkansi on syntynyt, juoksutuksia jälleen lisätään.

Ennakkotoimenpiteistä huolimatta syntyviä hyydepatoja voidaan joutua torjumaan myös kaivinkoneilla ja räjäytyksillä. Torjuntatoimenpiteillä pyritään estämään veden nouseminen pihoille ja kellareihin. Ähtävänjoki kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan ja hyyteen torjunnassa huomioidaan työturvallisuuden ja ympäristöolosuhteiden lisäksi luonnonsuojelulliset näkökohdat ja jokihelmisimpukoiden esiintymisalueet.

Jotta hyyteen torjuntaa voitaisiin vähentää, ELY-keskus selvittää, miten pahiten hyyteestä kärsiviä kiinteistöjä voitaisiin suojata muilla keinoin.

Ähtävänjoen lisäksi hyydetulvia esiintyy ajoittain myös muissa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokivesistöissä. Viime vuosina hyydeongelmia on ollut mm. Lestijoen koskialueilla, Lapuanjoella Kuortaneenjärven alapuolella, Seinäjoella Rengonkylässä sekä Kyrönjoen alaosan koskissa.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    HSY aloittaa etäluettavien vesimittarien asennukset syksyllä 2026
    Läntisen Suomen järvien vedenpinnat ovat tavanomaista alempana – kuivuus saattaa uhata kesällä
    KEMIAN HYVÄKSI -palkinto yliopisto-opettaja, FT Kjell Knapakselle
    Vesi on Suomessa liian halpaa, sanoo ministeriö: maksuihin voi tulla isojakin korotuksia
    Avustusta haettavana kaupunkivesien haitta-aineiden hallintaan

Post navigation

Previous Post:

Saimaan juoksutusta lisätään tulvavahinkojen ehkäisemiseksi

Next Post:

Kissakosken luonnonmukainen kalatie toimii erinomaisesti

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS