Vedenpuhdistusjärjestelmiä kehitettävä kemiallisten haitta-aineiden poistamiseksi

Jarkko Narvanne
Vesien puhdistuksessa yleisesti käytetyt menetelmät eivät välttämättä tehoa riittävän hyvin talousvesiin kulkeutuviin kemiallisiin haitta-aineisiin. Klooraus ja UV-desinfiointi purevat hyvin tauteja aiheuttavia mikrobeja vastaan, mutta eivät yhtä hyvin poista kemiallisia haitta-aineita. Veden mikrobeista ja kemikaaleista koituvia terveyshaittoja tutkittiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa selvitettiin myös vedenpuhdistusmenetelmien taloudellisia vaikutuksia.

Hankkeessa tutkittiin taudinaiheuttajamikrobien ja kemikaalien esiintyvyyttä, säilyvyyttä ja kulkeutumista Kokemäenjoen vesistössä. Vesistöä kuormittavat yhdyskuntajätevedet, maatalous ja teollisuus. Jokivesi johdetaan esikäsittelyn kautta tekopohjavesiprosessiin, jossa vesi puhdistuu kuluttajien käyttöön. Tutkimustuloksia esiteltiin Suomen Akatemian järjestämässä kansainvälisessä vesialan Water JPI -konferenssissa, joka on parhaillaan meneillään Helsingissä.

Tutkimuksen mukaan juomavedenpuhdistusprosessi poisti taudinaiheuttajamikrobit tehokkaasti, mutta kemiallisia haitta-aineita löytyi tekopohjavedestä saakka. ”Havainto herättää kysymyksiä kemiallisten haitta-aineiden aiheuttamista terveysriskeistä. Riskinarvioinnin perusteella yksikään yksittäinen kemiallinen haitta-aine ei kuitenkaan ylittänyt terveysperusteisen päivittäisen sallitun annoksen rajaa”, sanoo tutkija Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Kemiallisten haitta-aineiden aiheuttamien riskien vuoksi on syytä jatkaa käsittelymenetelmien tutkimista terveyden ja talouden kannalta. Kalliimpi investointi voi ehkäistä haitta-aineista johtuvan vesistön pilaantumisen riskin.

Vesistöissä esiintyviä mikrobeja ovat esimerkiksi suolistoperäiset norovirus ja kampylobakteeri, joiden havaitut lukumäärät olivat riittäviä aiheuttamaan suolistoinfektiota, mikäli vettä päätyisi juomavedeksi sellaisenaan ilman käsittelyä. Tutkitusta jokivesistöstä mitatut kemialliset haitta-aineet ovat ihmisten toiminnasta peräisin. Tällaisia aineita ovat lääkeaineet, makeutusaineet ja esimerkiksi erilaiset tekstiilien käsittelyaineet.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen (VATT) välillä.