Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Pääkaupunkiseudun hulevesien hallinta vaatii kaupunkien, HSY:n ja kiinteistöjen yhteistyötä

10.3.2020 by Jarkko Narvanne

Varautuminen ilmastonmuutokseen ja kaupunkitulviin lisäävät tarvetta huleveden hallinnalle. Pääkaupunkiseudulla huleveden hallintaa hoidetaan kaupunkien, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden sekä kiinteistön omistajien tai haltijoiden kesken.

Koska hulevesi virtaa hulevesiviemäreissä ja avo-ojissa kohti vesistöjä pitkiä matkoja läpi tiiviin kaupunkirakenteen, on sen suunnitelmallinen hallinta erityisen tärkeää.

Pääkaupunkiseudun kaupungit huolehtivat hulevesien hallinnan kokonaissuunnittelusta sekä esimerkiksi hulevesiä keräävistä avo-ojista. HSY taas hoitaa hulevesiä kuljettavan runkoviemäriverkoston rakentamista ja kunnossapitoa. Kiinteistöllä muodostuvan huleveden hallinnasta huolehtii kiinteistön omistaja tai haltija. Hulevettä ei saa kulkeutua kadulle eikä siitä saa olla haittaa naapurille. Sitä ei myöskään saa johtaa jätevesiviemäriin vaan aina hulevesiviemäriin tai vaihtoehtoisesti avo-ojaan.

Hulevesiverkosto rakennetaan kaupungissa siten, että se kerää hulevedet hallitusti kaduilta ja tonteilta.

– Jatkuvasti tiivistyvä kaupunkirakenne tekee tehtävän haasteelliseksi, sillä hulevettä muodostuu koko ajan enemmän, kun läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa eikä hulevesi imeydy kuten aiemmin, kertoo HSY:n erityisasiantuntija Henna Luukkonen.

Suunnittelussa on otettava huomioon erilaiset tarpeet kymmeniksi vuosiksi eteenpäin kuten ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien sääilmiöiden vaikutus. Vuotuiset sademäärät eivät ole välttämättä poikkeuksellisia, mutta taivaalta saattaa kerralla ryöpsähtää jopa kuukauden keskimääräinen sadevesi.

– HSY kehittää jäsenkaupunkiensa kanssa uutta tietojärjestelmää, joka helpottaa suunnittelua mahdollistamalla esimerkiksi entistä paremman hulevesien virtausreittien tunnistamisen, Luukkonen kertoo.

HSY on tarkistanut aiemman huleveden viemäröintialueen vuosien 2017-2018 aikana ja pääkaupunkiseudun kaupungit ovat sen vahvistaneet. Tarkistetulla pääkaupunkiseudun huleveden viemäröintialueella sijaitsee noin 63 000 kiinteistöä. Alueeseen on lisätty noin 8 000 kiinteistöä ja siltä on poistettu noin 2 500 kiinteistöä.

Hulevesimaksulla katetaan huleveden viemäröintijärjestelmän ylläpito- ja rakennuskustannuksia. Hulevesiviemäriverkosto palvelee kaikkia viemäröintialueen kiinteistöjä, jonka vuoksi huleveden perusmaksua maksavat myös ne alueen kiinteistöt, jotka eivät ole liittyneet hulevesiviemäriverkostoon. Esimerkiksi runsaiden sateiden aikana kiinteistöiltä voi valua hulevettä viemäriin, vaikka muina aikoina kiinteistö imeyttäisi hulevetensä tai johtaisi ne avo-ojaan.

Jatkossa huleveden perusmaksu eritellään veden ja jäteveden perusmaksuista. Vesilaskun erittely vastaa vesihuoltolain muutoksen (vesihuoltolaki 119/2001 ja sen muutos 681/2014) edellytyksiä. HSY päivittää huleveden viemäröintialueelle lisättyjen kiinteistöjen laskutusperusteet laskutusjärjestelmäuudistuksensa yhteydessä maaliskuussa 2020. Huleveden perusmaksu on esimerkiksi kerrosalaltaan 175 m2 omakotitalolle vuodessa noin 26 euroa.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Salaojayhdistyksen uutiskirjeessä tulevia vesitaloustapahtumia
    Jäteveden mikromuoveista talteen lähes 100%
    Hallitus esittää uutta saaristolakia vahvistamaan saariston elinvoimaa
    Suomi tukee Tyynenmeren alueen ja Indonesian varautumista ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin – mukana hankkeessa Ilmatieteen laitos
    Kriittiset kaivospäivät Kemissä: Voivatko kaivokset ja puhtaat vedet elää rinnakkain?

Post navigation

Previous Post:

HSY tarjoaa vesioppitunteja Maailman vesipäivän kunniaksi

Next Post:

Patojen purkamisen vaikutuksia tutkitaan Hiitolanjoella

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS