Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Jäteveden ravinteet ja hiili tehokkaasti kiertoon uudella menetelmällä

19.2.2021 by Jarkko Narvanne

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kehittänyt uudenlaisia menetelmiä, joissa jätevedestä saadaan talteen tärkeät ravinteet ja hiili. RAVITA- ja pyrolyysiteknologiat ovat lupaavia mahdollistaen erittäin korkean ravinteiden talteenottoasteen.

Ympäristöministeriön tukemassa kaksivuotisessa RAHI-hankkeessa teknologioita päästään kokeilemaan käytännössä.

– Menetelmät ovat edistyksellisiä myös maailmanlaajuisesti ja merkittäviä kiertotalouden edistäjiä. Hanke toteuttaa strategista tavoitettamme nostaa ravinteiden kierrätys- ja hyötykäyttöastetta, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

HSY:n ravinteiden talteenoton lähtökohtana on ollut fosforiravinteen eriyttäminen lietteestä. Tämä mahdollistaa ravinteiden tehokkaan talteenoton ja jäteveden entistä tehokkaamman puhdistamisen.

HSY:n kehittämä RAVITA on innovatiivinen talteenottomenetelmä, jossa fosfori kerätään talteen suoraan puhdistetusta jätevedestä fosforihappona. Prosessin avulla pyritään saamaan jätevedenpuhdistamon fosforikuormasta talteen jopa yli 60 prosenttia.

– Yksi osa hanketta keskittyy RAVITAn välituotteen eli kemiallisen lietetuotannon markkinatestaukseen täydessä laitosmittakaavassa, toinen liuotus- ja uuttoprosessin skaalaukseen täyden mittakaavan koelaitosta varten, kertoo projektipäällikkö ja HSY:n projekti-insinööri Kati Blomberg. Toteutamme nämä yhteistyössä Jyväskylän Seudun Puhdistamon, UPM:n ja Porvoon veden kanssa, hän jatkaa.

Noin kolmasosa puhdistamolle tulevasta fosforista sitoutuu lietteeseen. HSY:n pilotoima lietteen pyrolyysi jalostaa fosforin talteenottoa sitoen samalla osan lietteen hiilestä stabiiliin muotoon. Pyrolyysikoelaitos on juuri käynnistymässä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa. Siellä liete käsitellään kuumentamalla tuotteeksi, jossa hiili ja ravinteet ovat kompaktissa muodossa.

– Hankkeen kolmas osa keskittyy puhdistamolietteestä tehdyn biohiilen hyödyntämiseen ja sen toteutuksesta ja rahoituksesta vastaavat yhdessä HSY ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, kertoo HSY:n hankepäällikkö Aino Kainulainen.

 

 

 

 

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Salaojayhdistyksen uutiskirjeessä tulevia vesitaloustapahtumia
    Jäteveden mikromuoveista talteen lähes 100%
    Hallitus esittää uutta saaristolakia vahvistamaan saariston elinvoimaa
    Suomi tukee Tyynenmeren alueen ja Indonesian varautumista ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin – mukana hankkeessa Ilmatieteen laitos
    Kriittiset kaivospäivät Kemissä: Voivatko kaivokset ja puhtaat vedet elää rinnakkain?

Post navigation

Previous Post:

Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen vähentää savimaan eroosioherkkyyttä

Next Post:

ROTI 2021 – yhdyskuntatekniikan painoarvo kasvaa

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS