Vesivoimaloiden uudet kalatalousvelvoitteet edellyttävät tarkkaa arviointia
Hallitus on antanut 7.5.2026 eduskunnalle hallituksen esityksen, jossa vesilakiin ehdotetaan säännöksiä uuden kalatalousvelvoitteen, kalatalousmaksun tai niiden yhdistelmän määräämisestä vesivoimalaitoksille, joiden lupiin ei velvoitetta ole aiemmin sisältynyt (ns. nollavelvoitelaitokset). Kyse on vesivoima-alan kannalta merkittävästä lakimuutoksesta.
Energiateollisuus ry pitää vaelluskalakantojen elinolosuhteiden parantamista tärkeänä, mutta korostaa, että vesivoimalaitoslupiin jälkikäteen puuttuvan sääntelyn on oltava selkeää ja ennakoitavaa. Voimalaitokset, joilla ei ole kalatalousvelvoitteita, eivät ole laittomassa tilassa, vaan ne toimivat olemassa olevien lupien ja määräysten mukaan.
Energiateollisuus ry katsoo, että uusien kalatalousvelvoitteiden määräämisessä on ensisijaisesti arvioitava niiden hyöty vaelluskalakannoille. Vesivoimalaitoksen luvan avaamisen perusteena on oltava edellytykset vesistön ekologisen tilan paranemiselle ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron syntymiselle.
Vesivoimalaitoksen omistajilla ei ole mahdollisuutta luopua tai vetäytyä hankkeesta, jos vesivoimalaitokselle asetetaan jälkikäteen uusia lupamääräyksiä. Näin ollen korvausten on noudatettava vesilaista jo nyt löytyviä periaatteita. Nollavelvoitelaitoksille nyt esitetyt korvaussäännökset heikentävät niiden omaisuudensuojaa suhteessa muihin vesivoimalaitoksiin.
– Vesivoima on uusiutuva, kotimainen ja hajautettu energiamuoto. Myös pienemmillä vesivoimalaitoksilla voi olla merkitystä säännöstelyn, sähköjärjestelmän toimivuuden sekä huolto- ja toimitusvarmuuden kannalta etenkin alueellisesti. Uusien kalatalousvelvoitteiden arvioinnissa on tärkeää huomioida myös nämä näkökohdat, sanoo Energiateollisuus ry:n vesivoima-asiantuntija Marja Rankila.
