Arviointi maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta on julkaistu
Arvioinnissa tarkastellaan maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimien kustannusvaikuttavuuden kokonaiskuvaa. Tavoitteena on täsmentää, millaisia toimenpiteitä ravinnekuormien vähentämiseksi on tällä hetkellä käytössä, kuinka vaikuttavia ne ovat nykytiedon perusteella ja miten ne vertautuvat toisiinsa.
Arvioinnin tuloksia käytetään Ahti-ohjelman edistämistyöhön sekä vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toimeenpanon kehittämiseen. Arvionnin tilaaja on Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja sen on toimittanut Luonnonvarakeskus.
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimilla vähennetään elinkeinojen aiheuttamaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin. Samalla parannetaan veden laatua ja turvataan vesiluonnon monimuotoisuutta. Toimet tukevat elinkeinojen kestävää toimintaa ja pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä.
Toimien kustannusvaikuttavuutta jaoteltiin neljään ryhmään
Metsätalouden toimien osalta tarkastelun kohteina olivat laskeutusaltaat, virtaamansäätöpadot, luonnontilaiset ja ennallistetut kosteikot sekä jatkuvapeitteinen kasvatus. Maatalouden osalta tarkastelussa oli mukana jaksottainen kyntö, maatalouden kosteikot, säätösalaojitus, kipsi, rakennekalkki, maanparannuskuitu, kerääjäkasvit, kaksitasouoma, suojavyöhykkeet ja lantapoikkeuksesta luopuminen.
Tulosten perusteella vesiensuojelutoimet voitiin jäsentää neljään ryhmään: toimenpiteisiin, jotka samanaikaisesti parantavat taloudellista tulosta ja vähentävät kuormitusta, kustannuksia aiheuttaviin mutta verraten edullisiin toimiin, kohtuullisia kustannuksia aiheuttaviin suhteutettuna vesiensuojeluhyötyyn, sekä toimiin, joiden kustannukset ovat suuret suhteessa saavutettuun vesiensuojeluhyötyyn.
Parhaimmillaan toimenpide tukee sekä ympäristöä että kannattavuutta
Metsien jatkuva kasvatus ja peltojen jaksottainen kyntö osoittautuivat toimenpiteiksi, jotka voivat sekä parantaa taloudellista tulosta että vähentää kuormitusta tietyissä olosuhteissa. Tuloksia tulkittaessa tulee ottaa huomioon, että moniin toimenpiteisiin liittyy edelleen huomattavaa epävarmuutta sekä vesiensuojelun tehon että kustannusten osalta. Samalla tarkastelu korostaa tarvetta arvioida jatkossa kriittisesti sellaisia toimenpiteitä, joiden kustannusvaikuttavuus jää vähäiseksi. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti metsätaloudessa laajasti hyödynnetyt laskeutusaltaat.
Vaikutuksia on tarkasteltava kokonaisuutena
Lisäksi tulee huomioida, että arvioinnissa ei tarkasteltu toimimatta jättämisen arvoa. Esimerkiksi kunnostusojitusten välttäminen heikosti kannattavilla alueilla voi olla yhtä aikaa sekä taloudellisesti järkevää että ympäristön monitavoitteisista näkökulmista hyödyllistä.
Lisäksi toimenpiteen kustannusvaikuttavuus riippuu olosuhteista ja kokonaisvaikutuksista. Esimerkiksi sama keino voi olla paikoin tehokas ravinnevalumien vähentämisessä, mutta heikentää luontoarvoja. Siksi yksittäisten hyötyjen sijaan on paikka- ja toimenpidekohtaisesti aina tarkasteltava ympäristöön liittyviä kokonaisvaikutuksia. Arvioinnissa tämä näkökulma nousi esiin esimerkiksi kaksitasouomien soveltamisen kohdalla sekä vesien johtamisessa luonnontilaisen suon läpi.
Yhteinen ja päivittyvä tieto toimien kustannuksista ja vaikutuksista vahvistaisi tulevaa ohjausta
Arvioinnin toimenpiteiden kustannuksiin ja vaikutuksiin liittyvää tiedonkeruuta tehtiin laajassa yhteistyössä tutkimuslaitosten ja hankkeiden kesken, mitä pitäisi lisätä tulevaisuudessa. Myös sidosryhmien osoittama kiinnostus arviointia kohtaan osoitti, että jatkossa olisi tarpeen kehittää esimerkiksi yhteinen avoimesti päivittyvä tieto vesiensuojelutoimenpiteiden kustannuksille, vaikutuksille ja niihin liittyville esimerkkikohteille.
