Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Tutkimus: Vesihuollon toimintavarmuus edellyttää fyysisen turvallisuuden vahvistamista

30.6.2026 by Jarkko Narvanne

Talousveden jakelu ja jätevesien käsittely on turvattava kaikissa tilanteissa. Vesihuoltolaitosten fyysisen turvallisuuden käytännöissä ja osaamisessa on kuitenkin suuria eroja.

29. kesäkuuta julkaistu tutkimus ja verkkokurssi tarjoavat käytännön tukea vesihuoltolaitosten fyysisen turvallisuuden parantamiseen – esimerkiksi vedenottamoiden ja vesisäiliöiden suojaamiseen vahingoilta, ilkivallalta ja tahallisilta häiriöiltä.

Raportti päätöksenteon tueksi ja verkkokurssi jokapäiväisen arjen toimintaan

Kohti toteutuvaa vesihuollon turvallisuutta (FYTU)-hankkeessa selvitettiin vesihuoltolaitosten fyysisen turvallisuuden nykytilaa, keskeisiä haasteita ja kehittämistarpeita.

”Vesihuollon fyysisen turvallisuuden suurin haaste ei ole tiedon puute, vaan se, miten tieto ja turvallisuuskäytännöt saadaan osaksi vesihuoltolaitosten arkea”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Oleksii Tomin Aalto yliopistosta.

Tutkimuksen mukaan tietoa fyysisen turvallisuuden varmistamiseksi on olemassa paljon, mutta se on hajautunutta ja vaikeasti sovellettavissa laitosten arkeen. Erityisesti pienet ja keskikokoiset vesihuoltolaitokset kokevat fyysisen turvallisuuden kehittämisen haastavaksi, ja hajanaisten turvallisuusohjeiden soveltaminen on niille usein vaikeaa.

Tutkimuksen lopputuotoksena laadittiin laaja raportti ja reilun tunnin mittainen verkkokurssi vesihuoltolaitosten työntekijöille ja johdolle. Raportti kokoaa yhteen fyysisen turvallisuuden keskeiset periaatteet, haasteet ja kehittämistarpeet sekä tarjoaa perustan fyysisen turvallisuuden ottamiseksi huomioon päätöksenteossa. Verkkokurssi puolestaan auttaa tekemään fyysisestä turvallisuudesta osan laitosten työntekijöiden jokapäiväistä arkea.

Ukrainan kokemukset korostavat yhteistyön ja ennakoinnin merkitystä

”Kriisivalmius ei synny puheilla, vaan sillä, että ennakkoon varmistetaan, miten kriittiset tehtävät jatkuvat myös poikkeusoloissa. Yhteistyö ja ennakointi ovat siinä avainasemassa”. Näin kertoo ukrainalainen vesihuollon asiantuntija Hanna Montavon, joka vieraili Aalto-yliopistossa hankkeen vieraana.   

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on terästänyt tarkkaavaisuutta myös Suomessa vesihuoltolaitosten toimintaan mahdollisesti kohdistuvista fyysisen turvallisuuden uhista. Kriittinen infrastruktuuri, kuten vesihuolto, on ollut Ukrainassa sotilaallisten iskujen kohteena. Lisäksi Ukrainan vesihuoltolaitokset ovat menettäneet sodan vuoksi paikoin jopa kolmasosan henkilöstöstään samaan aikaan, kun energiakatkot ovat vaikeuttaneet talousveden jakelua, jäteveden puhdistamista, viestintää ja johtamista.

Vaikka Suomen ja Ukrainan turvallisuustilanne on erilainen, kokemukset Ukrainan vesihuoltoon kohdistuneista iskuista tarjoavat hyödyllistä tietoa siitä, miten vesihuoltolaitosten fyysistä turvallisuutta ja toiminnan jatkuvuutta voitaisiin vahvistaa myös Suomessa. Hankkeessa kehitetty verkkokurssi auttaa osaltaan Ukrainan käytännön kokemusten hyödyntämistä.

Selvityksen ja verkkokurssin toteuttivat Aalto-yliopisto, Sweco Finland ja Ramboll Finland osana valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimustoimintaa.

Lisätietoja: Dosentti, TkT. Tuomas Raivio, Sweco, Aalto-yliopisto, p. 040 509 3545, tuomas.raivio@sweco.fi

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2025 tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Valtioneuvoston tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.

Kuva: Jukka Rapo | Finland Promotion Board

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Hallitus esittää uutta saaristolakia vahvistamaan saariston elinvoimaa
    Suomi tukee Tyynenmeren alueen ja Indonesian varautumista ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin – mukana hankkeessa Ilmatieteen laitos
    Kriittiset kaivospäivät Kemissä: Voivatko kaivokset ja puhtaat vedet elää rinnakkain?
    Vesitalous 4/2026 Vesiosaamisen urapolut on ilmestynyt
    Vesienhoidon valtionavustusten infotilaisuus

Post navigation

Previous Post:

Vesiepidemiat vähentyneet Suomessa – suurin riski kesäkuukausina

Next Post:

Vesitalouden historiakirja on ilmestynyt

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS