Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

22 tilaa lähtee kokeilemaan uutta tulosperusteista avustusta – tavoitteena kehittää maatalouden vesiensuojelua Saaristomeren alueella

04.05.2026 Jarkko Narvanne

Lounais-Suomen elinvoimakeskus on myöntänyt uutta tulosperusteista avustusta 22 tilalle Saaristomeren valuma-alueella.

Uuden tukimuodon avulla kehitetään ja testataan tulosperusteisen avustuksen toimintamallia tulevaisuuden tarpeisiin. Avustusta saaneet viljelijät ovat sitoutuneet peltojensa korkean fosforipitoisuuden alentamiseen, ja avustusta maksetaan saavutettujen tulosten perusteella. Hankkeen ensimmäinen vaihe, peltojen maanäytteiden ottaminen, alkoi maaliskuussa. 

Tulosperusteinen avustus on uusi vapaaehtoinen avustusmuoto, jonka tavoitteena on vähentää maatalouden fosforikuormitusta Saaristomereen sekä kerätä käytännön kokemuksia tulosperusteisen rahoitusmallin toimivuudesta maatalouden vesiensuojelussa. 

Tulosperusteisen avustuksen haku oli auki Saaristomeren valuma-alueella alkuvuonna 2026. Avustusta myönnettiin 22 tilalle. Peltoalaa hankkeessa on yhteensä mukana vajaa 200 hehtaaria.

– Tulosperusteinen avustus tarjoaa viljelijöille mahdollisuuden vaikuttaa tulevaisuuden tukipolitiikkaan ja samalla edistää Saaristomeren tilaa. Hankkeen aikana kerätään tietoa ja kokemuksia, joita voidaan hyödyntää tulevien maatalouden tukimuotojen kehittämisessä, kertoo ympäristöasiantuntija Jenna Bergholm Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta. 

Viljelijät saavat osallistumisestaan kiinteän 1 000 euron korvauksen. Lisäksi avustusta maksetaan saavutetun fosforiluvun alenemisen perusteella. 

– Hienoa, että näin moni viljelijä lähtee mukaan pilottiin ja saamme käytännön kokemuksia ja luotettavaa tietoa tulosperusteisesta tuesta. On entistä tärkeämpää varmistaa resurssien niukentuessa, että rahoituksella saavutetaan mahdollisimman suuri ympäristövaikutus Saaristomerellä, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.

– Lähdin mukaan kokeiluun, sillä maaperäasiat ja maanäytteiden tulokset kiinnostavat aina. Myös rahallinen kannustin innosti hakemaan mukaan. Odotan kokeilulta erityisesti uuden toimintatavan testauksen tuloksia, kertoo kokeiluun mukaan lähtenyt viljelijä Olli-Pekka Ruponen.

Maanäytteiden ottaminen on käynnissä

Avustus kohdistuu pelloille, joiden fosforiluku on korkea tai arveluttavan korkea. Tärkeää on, ettei fosforipitoisuuden laskeminen vaikuta negatiivisesti maan viljavuuteen tai satotasoihin. 

Fosforitasot mitataan maanäytteillä hankkeen alussa ja lopussa, jotta muutokset voidaan todentaa luotettavasti. Ensimmäisten maanäytteiden ottaminen alkoi maaliskuussa. Näytteitä kerätään yhteensä noin 850.

Viljelijä saa itse valita keinot, joilla hän lähtee alentamaan fosforilukua hankkeen aikana. Kahden vuoden kuluttua peltolohkoilta kerätään uudet maanäytteet, joilla fosforipitoisuuden muutos todennetaan.

Tulosperusteisen avustus toteutetaan vuosina 2026–2028 osana Saaristomeri-ohjelmaa yhteistyössä ACWA LIFE -hankkeen kanssa. Valmistelusta on vastannut ympäristöministeriö. Avustuksen taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman kirjaukset Saaristomeren ravinnekuormituksen laskemiseksi. 

Lisätietoja tulosperusteisesta avustuksesta: www.elinvoimakeskus.fi/tulosperusteinen      

Lisätietoja:

  • Jenna Bergholm, ympäristöasiantuntija, Lounais-Suomen elinvoimakeskus, p. 0295 022 848, jenna.bergholm@elinvoimakeskus.fi
  • Mikko Jaakkola, johtava asiantuntija, Lounais-Suomen elinvoimakeskus, p. 0295 022 870, mikko.j.jaakkola@elinvoimakeskus.fi
  • Maria Laamanen, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö, p. 0295 250 359, etunimi.sukunimi@gov.fi

Kuva: Viljelijä Olli-Pekka Ruponen lähti mukaan pilottiin, sillä maanäytteiden tulokset ja uuden toimintatavan kokeilu kiinnostavat.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Previous Post:

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

Next Post:

Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS