Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet

4.5.2026 by Jarkko Narvanne

Maaningan kansainvälisesti arvokkailla lintuvesillä on saavutettu merkittävä käänne parempaan. Kunnostustyöt ja haitallisten vieraspetojen pyynti ovat palauttaneet alueen jälleen houkuttelevaksi paikaksi pesiä.

Taantuneita vesilintulajeja, kuten jouhisorsia ja tukkasotkia on palannut pesimään Maaningalle, ja linnustotulokset ovat paremmat kuin vuosikymmeniin. Pari- ja poikuemäärien trendi on ollut kohteella nouseva useilla lajeilla.

Esimerkiksi Patalahdelle on palannut yli tuhannen parin pikku- ja naurulokkikoloniat, jotka toimivat tärkeänä pedoista kertovana ”ilmahälytysjärjestelmänä” monelle muulle pesivälle lintulajille alueella.

– Järvellä tehdyt kunnostustyöt ja pitkäjänteinen vieraspetopyynti ovat parantaneet pesimäolosuhteita selvästi. Linnuston monipuolistuminen ja taantuneiden lajien paluu kertovat, että toimenpiteet ovat olleet vaikuttavia, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Ismo Laakso Metsähallituksesta kertoo.

Vesilintulaskennat tuottavat tietoa

Vesilintulaskennoissa seurataan muun muassa sinisorsan, tavin, telkän ja nokikanan kantoja. Parilaskentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja poikuelaskennalla selvitetään pesinnän onnistumista. Parilaskennat tehdään kaksi kertaa loppukeväästä. Ajankohta tarkentuu jäiden lähdön perusteella. Poikuelaskennat tehdään heinäkuussa samoilla vakiopisteillä.

– Vapaaehtoisten metsästäjien ja lintuharrastajien tekemät laskennat tuottavat tärkeää tietoa vesilintujen kannoista ja pesinnän onnistumisesta. Tuloksia hyödynnetään kestävän metsästyksen ja riistanhoidon suunnittelussa, ja uusia laskijoita tarvitaan mukaan, riistasuunnittelija Piia Ikonen Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Vieraspetojen tehopyynti

Haitalliset vieraslajit supikoira ja minkki ovat merkittävä uhka vesilintujen pesinnöille. Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen Helmi-vieraspetohankkeessa vapaaehtoiset metsästäjät ovat poistaneet Maaningan lintuvesien ympäristöstä vuosina 2021–2025 noin 350 supikoiraa ja noin 180 minkkiä.

– Vieraspetopyynti on konkreettinen ja vaikuttava keino parantaa vesilintujen pesimämenestystä. Kun petopaine vähenee, yhä useampi pesintä onnistuu, riistasuunnittelija Veijo Kröger Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Vieraspetojen saalismäärät ovat lähteneet laskuun vuoden 2023–2024 huippuvuosista, mikä on osoitus onnistuneesta vieraspetopyynnistä ja vieraspetokantojen leikkaantumisesta.

Lue lisää:

Maaningan lintujärvet (ymparisto.fi)

Helmi-vieraspetohanke (vieraspeto.fi)

Vesilintulaskennat (luke.fi)

 

Aloituksen kuvassa Telkkä (kuva: Petri Jauhiainen)

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Previous Post:

Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa

Next Post:

Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS