Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet

04.05.2026 Jarkko Narvanne

Maaningan kansainvälisesti arvokkailla lintuvesillä on saavutettu merkittävä käänne parempaan. Kunnostustyöt ja haitallisten vieraspetojen pyynti ovat palauttaneet alueen jälleen houkuttelevaksi paikaksi pesiä.

Taantuneita vesilintulajeja, kuten jouhisorsia ja tukkasotkia on palannut pesimään Maaningalle, ja linnustotulokset ovat paremmat kuin vuosikymmeniin. Pari- ja poikuemäärien trendi on ollut kohteella nouseva useilla lajeilla.

Esimerkiksi Patalahdelle on palannut yli tuhannen parin pikku- ja naurulokkikoloniat, jotka toimivat tärkeänä pedoista kertovana ”ilmahälytysjärjestelmänä” monelle muulle pesivälle lintulajille alueella.

– Järvellä tehdyt kunnostustyöt ja pitkäjänteinen vieraspetopyynti ovat parantaneet pesimäolosuhteita selvästi. Linnuston monipuolistuminen ja taantuneiden lajien paluu kertovat, että toimenpiteet ovat olleet vaikuttavia, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Ismo Laakso Metsähallituksesta kertoo.

Vesilintulaskennat tuottavat tietoa

Vesilintulaskennoissa seurataan muun muassa sinisorsan, tavin, telkän ja nokikanan kantoja. Parilaskentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja poikuelaskennalla selvitetään pesinnän onnistumista. Parilaskennat tehdään kaksi kertaa loppukeväästä. Ajankohta tarkentuu jäiden lähdön perusteella. Poikuelaskennat tehdään heinäkuussa samoilla vakiopisteillä.

– Vapaaehtoisten metsästäjien ja lintuharrastajien tekemät laskennat tuottavat tärkeää tietoa vesilintujen kannoista ja pesinnän onnistumisesta. Tuloksia hyödynnetään kestävän metsästyksen ja riistanhoidon suunnittelussa, ja uusia laskijoita tarvitaan mukaan, riistasuunnittelija Piia Ikonen Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Vieraspetojen tehopyynti

Haitalliset vieraslajit supikoira ja minkki ovat merkittävä uhka vesilintujen pesinnöille. Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen Helmi-vieraspetohankkeessa vapaaehtoiset metsästäjät ovat poistaneet Maaningan lintuvesien ympäristöstä vuosina 2021–2025 noin 350 supikoiraa ja noin 180 minkkiä.

– Vieraspetopyynti on konkreettinen ja vaikuttava keino parantaa vesilintujen pesimämenestystä. Kun petopaine vähenee, yhä useampi pesintä onnistuu, riistasuunnittelija Veijo Kröger Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Vieraspetojen saalismäärät ovat lähteneet laskuun vuoden 2023–2024 huippuvuosista, mikä on osoitus onnistuneesta vieraspetopyynnistä ja vieraspetokantojen leikkaantumisesta.

Lue lisää:

Maaningan lintujärvet (ymparisto.fi)

Helmi-vieraspetohanke (vieraspeto.fi)

Vesilintulaskennat (luke.fi)

 

Aloituksen kuvassa Telkkä (kuva: Petri Jauhiainen)

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Recent Posts
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Previous Post:

Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa

Next Post:

Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS