Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Maatalouden ravinnekuorma ei vähene riittävästi ympäristötuella

10.12.2013 Jarkko Narvanne

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Janne Helin selvitti väitöskirjassaan Suomen maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiskeinojen tehokkuutta ja niiden kustannuksia. Pääpaino oli eri keinojen taloudellisessa analyysissä. Erilaisten pellolla tehtävien toimenpiteiden lisäksi arvioitiin esimerkiksi ravinnetaseen vähennystä ruokinnallisilla keinoilla maidontuotantotiloilla. 

Keinojen yhteisvaikutuksen kuvaamiseksi tutkimuksessa laadittiin mikrotalousteorian pohjalta laskentamallit sekä kotieläintalouteen että peltoviljelyyn.

Ravinnekuormituksen vähentämisen kustannukset vaihtelivat paljon. Ne riippuivat vähennystasoista, ympäristöllisistä tekijöistä, markkinatilanteesta ja tuotantosuunnista. Suhteellisen edullista oli vähentää kuormitusta kohdentamalla pysyvää kasvipeitettä eroosioherkille alueille kuten jyrkille rinteille, joilta ravinnekuorma kulkee maa-aineksen mukana. Kohdentamisella ei saavutettu kuitenkaan prosentuaalisesti suuria vähennystavoitteita.

– Ympäristötukijärjestelmän myötä on jo perustettu kohdennetusti suojakaistoja ja vyöhykkeitä, joten jatkossa ei päästä kuormituksen vähentämisessä yhtä helpolla, Helin selvittää.

Myöskään vähemmän riskialttiiden peltoalojen kasvipeitteisyydellä ei saavuteta yhtä suuria vähennyksiä.

– Laajamittainen peltoalan kesannointi kyllä vähentää ravinnekuormitusta mutta tulee kalliiksi joko yhteiskunnalle tai viljelijälle, Helin summaa.

Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 on asettanut ravinnekuorman vähennystavoitteet korkealle. Maatalouden kuormaa pitäisi vähentää kolmanneksella vuosien 2001–2005 tasosta.

– Erityisesti fosforikuormituksen merkittävä rajoittaminen on yhä haastavaa, Helin sanoo.

Vastausta on haettu kotieläintuotannosta. Karjan ruokinnallisten keinojen vaikutus ei kuitenkaan riitä kansallisten vähennystavoitteiden tai Euroopan unionin vesipuitedirektiivin aikatauluihin. Maidontuotantoalueilla nurmialan lisääminen ja keinolannoitteiden käytön vähentäminen osoittautuivat taloudellisesti järkevämmiksi keinoiksi.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Vesihuollon sähkönsaantia varmistetaan vesihuoltopoolin ja voimatalouspoolin yhteistyönä

Next Post:

Jätevesi paljastaa huumausaineiden käytön

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS