Kaivosten vesien hallinnassa on kehittämistä
Ympäristöministeriö on julkistanut kaivosten stressitestin tulokset. Tuloksia arvioineen asiantuntijaryhmän mukaan kaivoksilla on eniten kehitettävää vesien hallinnassa.
Lisäksi kaivosten ympäristöturvallisuutta pohtinut viranomaistyöryhmä julkisti loppuraporttinsa. Työryhmä muun muassa kehittäisi viranomaisten yhteistyötä ja yhtenäisiä menettelytapoja.
Suomen hallitus päätti marraskuussa 2012 kaivoksille tehtävästä stressitestistä. Testissä tuli selvittää, miten kaivokset selviytyvät poikkeuksellista kuormitusta aiheuttavista tilanteista, joilla voi olla ympäristövaikutuksia kaivosalueen ulkopuolella. Testissä ei arvioitu kaivosten taloudellista tilaa. Lisäksi ympäristöministeriö asetti viranomaistyöryhmän pohtimaan kaivosten ympäristöturvallisuutta. Sen tuli arvioida muun muassa viranomaisten tehtäviä, ohjauskeinoja ja yhteistyötä ympäristövahinkojen estämiseksi.
Stressitestikyselyn perusteella poikkeustilanteisiin on yleisesti ottaen varauduttu kaivoksilla suhteellisen hyvin. Erityisesti patorakenteiden tarkkailu, pato- ja pohjavaurioiden hätäkorjaukseen varautuminen, haitallisten päästöjen tunnistaminen, sähkökatkoksiin ja ilkivaltaan varautuminen sekä poikkeustilanteista tiedottaminen vaikuttivat olevan lähes kaikilla hyvin hallinnassa.
Kehittämistä arviointiryhmä löysi erityisesti vesien hallinnasta. Kaivoksilla tulee olla riittävästi varoallastilavuutta, jotta vesien juoksuttaminen vesistöön ei ole ainoa keino hallita vesiä esimerkiksi tulvan aikana. Uusien kaivosten lupamenettelyn yhteydessä pitää harkita ympäristöön laskettavien jätevesien nykyistä tehokkaampaa puhdistamista, jotta puhdistamattomia jätevesiä ei tarvitse varastoida kaivosalueella.
Arviointiryhmä suositteli muun muassa jatkuvatoimisten virtaamamittausten käyttöä vesimäärien seurannan tukena, pohjarakenteiden seurantajärjestelmien käyttöönottoa uusissa jätealtaissa, jätteiden kemiallisen muuntumisen aiheuttamien pitkäaikaisten ympäristövaikutusten arviointia sekä radioaktiivisten aineiden tutkimista malmin ja sivukiven lisäksi myös rikasteista, rikastushiekoista ja vesijakeista.
Kaivosympäristöturvallisuutta pohtinut työryhmä esittää kahdeksaa toimenpidekokonaisuutta, jotka liittyvät muun muassa viranomaisten välisen yhteistyön edistämiseen, kaivoksien ympäristövaikutuksia ja ympäristöriskejä koskevan tietopohjan vahvistamiseen, kaivosaltaiden pato- ja pohjarakenteiden turvallisuuden parantamiseen ja kaivostoiminnan lopettamiseen liittyviin vakuusjärjestelyihin.
Stressitestikysely lähettiin 21 kaivokselle ja rikastamolle, joista 20 vastasi. Kysely lähetettiin kaikille metallimalmikaivoksille ja metallimalmirikastamoille. Lisäksi testiin osallistui muutamia teollisuusmineraalikaivoksia ja karbonaattikaivoksia, jotka käsittelevät runsaasti kemikaaleja tai joiden jäte- tai vesistöpadot voivat onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Kaivosten toimintahistoria ei vaikuttanut valintaan.
