Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Väitös routaan liittyvistä maanpinnan prosesseista

12.01.2015 Jarkko Narvanne

Ilmatieteen laitoksella tutkijana työskentelevän Juha Aallon Helsingin yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan useat ikiroutaan ja kausittaiseen routaan liittyvät maanpinnan prosessit ovat erittäin ilmastoherkkiä.

Koska ikirouta sulaa, voidaan odottaa, että vuosituhannen loppuun mennessä pohjoisilla alueilla maaperän lämpö- ja kosteusoloissa tapahtuu ehkä suuriakin muutoksia.

Pohjoisten alueiden luonnonjärjestelmät, kuten Suomen palsasuot, ovat ilmastonmuutoksen tutkimuksessa nyt tärkeitä, sillä muuttuvien ilmasto-olojen on osoitettu vaikuttavan näiden herkkien ja pitkälle erikoistuneiden ympäristöjen toimintaan. Luonnonmaantieteen alalta väittelevän Juha Aallon työ on tiettävästi maailmassa ensimmäinen tutkimus, jossa useiden maanpinnan prosessien ilmastoherkkyyttä on arvioitu niin, että myös paikallistekijät, kuten maanpinnan muodot sekä maaperän ominaisuudet, on otettu huomioon. Väitös avaa uusia näkökulmia useisiin korkeilla leveysasteilla vaikuttaviin ilmiöihin. Tutkimus hyödyntää moderneja tilastollisia mallinnusmenetelmiä ja -lähestymistapoja ja nostaa myös esiin ilmiöiden alueelliseen esiintymiseen eniten vaikuttavia tekijöitä.

Väitöstutkimuksen tulokset paljastivat maaperän lämpö- ja kosteusolojen alueellisen vaihtelun olevan huomattavaa. ”Lämpötila 10 senttimetrin syvyydessä vaihtelee jopa viisi astetta kosteuden vaihdellessa 50 prosenttia noin yhden metrin matkalla riippuen paikallisista maanpinnan muodoista, maaperästä ja kasvillisuudesta”, Juha Aalto kertoo.

Väitöksessä käytetyillä parviennustamis-menetelmillä on mahdollista pienentää mallinnukseen liittyvää epävarmuutta ja esittää prosessien paikallista vaihtelua luotettavasti. ”Tämä on erityisen hyödyllistä ennustettaessa prosessien alueellista levinneisyyttä tulevaisuuden ilmasto-oloissa.” Väitöstyössä tuotettiin myös alueellisesti tarkkoja ilman äärilämpötilakarttoja. Näiden havaittiin paranevan merkittävästi, kun paikallistekijöiden, kuten korkeussuhteiden ja vesistöjen vaikutus lisättiin malleihin.

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan merkittävästi usean ikiroutaan ja kausittaiseen routaan liittyvän maanpinnan prosessien aktiivisuuteen. ”Aktiiviset maanpinnan prosessit aiheuttavat havaittavia muutoksia, kuten routakuohuntaa, rinneprosesseja tai palsasoita. Esimerkiksi nykyisten keskilämpötilojen nousu kahdella asteella hävitti aktiiviset maanpinnan prosessit Luoteis-Lapin tutkimusalueeltamme lähes täysin. Paikallisten olosuhteiden merkitystä on merkittävä, sillä tämä pienipiirteinen vaihtelu saattaa tulevaisuudessa osoittautua tärkeäksi tekijäksi. Vaihtelu luo ympäristöstään poikkeavia mikroilmastoja, joissa sekä elollisen että elottoman luonnon monimuotoisuus mahdollisesti säilyy ilmaston muuttuessa”, Aalto toteaa.

Mallintamalla keskeisten korkeilla leveysasteilla vaikuttavien maanpinnan prosessien esiintymistä sekä nykyisessä että tulevaisuuden ilmastossa, voidaan paremmin arvioida esimerkiksi ikiroudan kehitystä ja ekosysteemien toimintaa. Muutokset näissä luonnonjärjestelmissä saattavat käynnistää palautemekanismeja, joilla voi olla merkitystä esimerkiksi alueellisiin ilmastojärjestelmiin hiilen kierron ja maanpinnan heijastavuuden muutoksien kautta.

Työ perustuu laajoihin Luoteis-Lapissa Kilpisjärvellä tehtyihin mittauksiin, moderneihin ilmastomallisimulaatioihin, vapaasti saatavilla oleviin paikkatietoaineistoihin sekä Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmastohavaintoihin.

FM Juha Aallon väitöskirja ”New perspectives on climate, Earth surface processes and thermal–hydrological conditions in high–latitude systems” tarkastetaan Helsingin yliopiston matemaattis–luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Stephan Harrison Exeterin yliopistosta ja kustoksena professori Miska Luoto Helsingin yliopistosta.

Väitöstilaisuus on 23.1.2015 kello 12 yliopiston päärakennuksessa keskustakampuksella (sali 6, uusi puoli). Väitöskirja julkaistaan sarjassa Geotieteiden ja maantieteen laitos A, ja sen elektroninen versio on saatavissa osoitteessa:https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152694 ISBN: 978-952-10-9470-5.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Recent Posts
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Previous Post:

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Next Post:

Itämerelle suurin suolapulssi 60 vuoteen

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS